perjantai 9. helmikuuta 2018

Lunta tulvillaan....

Aamulla piti hieroa silmiä monta kertaa. Sitten pyyhin vielä nenäliinalla silmälasitkin puhtaiksi. Uskottava se oli; aamuyön tunteina oli satanut lunta. Autoraukka oli kokonaan lumenpeitossa. Huokasin syvään ja muistelin mielessäni muutaman talven takaisia pääkallokelejä. 

Valitsin vaatekaapista säähän sopivat kengät, sillä en halunnut heittää kuperkeikkaa pihassa. Pikkukengillä ei tänään lähdetäisi töihin. Piha oli liukas ja jalkakäytävä vieläkin liukkaampi. Pelkäsin, että mitenkähän pääsen kesärenkailla meidän asuntoalueelta turvallisesti päätielle. Nimittäin, jos tielle kääntyessä auto ei tottele on edessä korkea kivimuuri, ja aika suurella todennäköisyydellä sairaalan ensiapu!

Pelkäsin suotta, sillä tiet olivat sulat, ja ajomatka koulun kautta töihin sujui ihan hyvin. Matkalla ihailin lumisia peltoja ja talojen kattoja. Tuli sellainen olo, että olin ihan väärässä maassa. 

Lumi suli pois yhtä nopeasti, kun oli satanutkin ja maa paalasi normaaliin päiväjärjestykseen.  Hyvä niin, sillä en tarvise elämääni mitään ylimääräistä jännitystä. 

Ensi viikolla täällä ovat koulut kiinni. Onneksi ei enää tarvitse miettiä näitä lastenhoitoasioita. Eiköhän tuo Junori 17 v pärjää ihan hyvin yksinkin, kissa seuranaan, kotona!






4 kommenttia:

  1. Oi lunta, olispa meilläkin. Pohjoisessa täällä oli, mutta sekin taisi sulaa pois koska viikko on ollut epärnormaalin lämmin. Mukavaa viikonloppua Saara:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi meillä nyt sataa taas ihan vaan vettä. Voin laittaa pari pilvellistä tulemaan. Valitettavasti lunta en voi luvata!

      Poista
  2. Mun tytär ei edes muista lunta kun oli niin pieni viimeeksi kun sitä näki. Vuorilla olisi joten pitää joskus mennä sinne katsomaan sitä. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän pitää mennä Suomeen joskus talvella, niin tyttö pääsee pulkkamäkeen ja hiihtämään!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!