tiistai 23. tammikuuta 2018

Pölyä ja punaista

Viikonloput ovat kuluneet jo aivan liian pitkään samaa kaavaa noudattaen. Maaliset farkut aamulla jalkaan, siivoustarvikkeita pussiin ja menoksi. Ei tarvitse edes hiuksia kammata, kun ovat kuitenkin pölyn peitossa alta aikayksikön. Oma apu, paras apu on mottoni nykyisin.  Irlanti on taas näyttänyt sen nurjan puolensa. Luvataan ja luvataan, mutta...Handy-Andy hävisi kesken keittiön laatotuksen. Ei vastannut päiväkausiin puhelimeen. Sitten saapui paikalle yhtenä kauniina aamuna (krapulaisena) ja muina miehinä laatotti keittiön loppuun. Ei tietenkään mitään selityksiä tahi sorryjä. Hänellä ilmeisesti oli jossakin muualla jotain parempaa tekemistä.

Ikkunoita on tarpeeksi ja monessa kerroksessa, joten pirautin ikkunanpesijälle. Hänpä lähettikin paikalle jonkun apulaisensa, joka ei suostunut pesemään ikkunoita muualta kuin ulkoa ja talon etupuolelta. Likaisten ikkunoiden lisäksi, näin punaista, kun saavuin paikalle. Tarkoituksena oli nimittäin ripustaa verhot seuraavana päivänä ja tarkasta, ovatko sopivan pituisia. Tiukka tekstiviesti itse ikkunanpesijälle ja seuraavana päivänä homma hoidettiin kunnolla.  

Koska siivottavaa oli enemmän kuin tarpeeksi, ajattein pyytää apua kolmeksi tunniksi. Mukavan oloinen tyttö viestitteli kanssani. Lupasi ensin tulla perjantaina, mutta pyysikin sitten, että joskos siirettäisiin lauantaiksi. No, olihan se sovittava. Suunnittelin, että minä jynssään ja hän imuroi. Lauantai tuli, mutta tyttöä ei näkynyt ei kuulunut. Mies jätti omat työnsä kesken ja tarttui imurin varteen. Ja minä näin jälleen punaista...ja jynssäsin!

Nyt ollaan jo loppu suoralla. Lauantaina maalataan keittiön seinä itse, sillä en halua sinne enää maalareita sotkemaan koko alakertaa. Mielessäni nimittäin näin ne maalijuovat matolla...  Tai sitten maalaria ei edes ilmaannu paikalle... Ei ikinä enää, toistin mielessäni, kun ravasin portaita sadatta kertaa ylös moppien ja rättien kanssa. 

Tämäkin viikonloppu kuuluu siis maalintahraisissa farkuissa. Nyt alan jo uskomaan, että tästä(kin) hengissä selviämme. Paljon jää vielä tekemistä ja kunnostamista tulevaisuuden varalle, mutta näillä pärjätään aluksi. Verhojen lyhentämistä, viimeisten huonekalujen kokoamista, keittiön varustamista ja roskien roudaamista kaatopaikalle...Sellaista glamouria tiedossa. Ai, niin ja leivänpaahdin ja imuri pitää myös muistaa ostaa.



















10 kommenttia:

  1. Se kyllä potuttaa, jos sopimuksista ei pidetä kiinni. On mahdotonta suunnitella omaa osuuttaankaan jos muut eivät hoida omaa duuniaan. No, ainakin kuvissa kaikki näyttää siistiltä ja kivalta. Koskas saatte sinne asukkaat?
    P.S. kuntosalia et ainakaan tarvitse tällä viikolla, vai kuinka? Ehkä kuitenkin joogaa ja venyttelyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan pyörittää, kun aina saa olla varuillaan, että tuleeko vai eikö. Tänään sitten putkimies päätti olla tulematta. Portaiden raivaaminen käy liikunnasta.

      Poista
  2. Onpa teillä ollut huono tuuri kaikkien ulkopuolisten apujen kanssa! Komppaan edellistä kommentoijaa ja totean, että ainakin kuvien perusteella näyttää valmiilta. Toivottavasti saat ripustaa pian maalifarkut naulaan ja aikaa löytyy muuhunkin puuhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä eka tempoa alkaa olla jo melkein valmis, mutta lisää on tiedossa! Nyt puhalletaan vähän.

      Poista
  3. Kodikkaalta näyttää. Todella huonoa tuuria ostetun avun kanssa. Vai onko tuo nykyinen maan tapa? Meillä Suomessakin tuollainen on yleistynyt. Valitettavasti. Varmaan punaisen näkemistä helpottaa tieto siitä, että urakka on kohta ohi. Kaikesta huolimatta hyvää viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tämä on valitettavasti ihan normaalia...

      Poista
  4. Se on aina riski. Kun ottaa ulkopuolisen ja maksaa itsensä kipeäksi, olisi toivottavaa saada rahoilleen vastinetta. Mutta kun tekee itse, voi vaan itseään syyttää tai kiittää:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Andy ilmesty paikalle, kun rahat loppuvat. Keittiö pitää vielä maalata, mutta nyt tuntuu, että tankki on tyhjä. Pitää kai etsiä maalari-Andy.

      Poista
  5. Onpas ne epäluotettavia, täkäläisiä ei voi onneksi moittia.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!