torstai 23. marraskuuta 2017

Kiitollisuudesta

Irlannissa ei kiitospäivää vietetä, mutta koska täältä on sankoin joukoin muutettu länteen, nousee se ehkä enemmän esille kuin Suomessa. Irlantilaisilla tuppaa olemaan sukulaisia USAssa ja muutenkin sinnepäin yhteyksiä. Työpaikalla Thanksgiving on rauhallinen päivä, sillä kerrankin on "länsi" kiinni keskellä viikkoa. 

Mietin tuossa työmatkalla, että mistä minä olen juuri nyt kiitollinen? 

Ihan ensimmäiseksi tuli mieleen oma äiti ja tieto siitä, että hänellä on hyvä olla. Ei tarvitse koko ajan olla huolissaan, että mitähän siellä tänään tapahtuu. Sellainen pitkäaikainen stressi ja huoli kun syö ihmistä sisältä. Tuntee itsensä täysin neuvottomaksi, kun ei voi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa.

Miehen työkuviot muuttuvat taas. Cork vaihtuu kohta Dubliniksi. Olisi voinut vaihtua myös Tukholmaksi, Cambridgeksi tai Sveitsiksi. Eli en valita. Olen kiitollinen siitä, että asiat loksahtelivat lopulta paikoilleen.

Eilen istuimme olohuoneessa ja pojat nauraa rätkättivät jollekkin typerälle asialle. Vaikka he välillä saavatkin hermoni kiristymään, en voisi kuvitella elämää ilman heitä. Olen kiitollinen, että minusta tuli äiti, sillä sekään ei ole aina itsestään selvää.

Yllätyin itsekkin, kun huomasin ensimmäistä kertaa vuosikausiin suunnittelevani tulevaisuutta. Mitä teemme miehen kanssa sitten, kun Juniorikin on jo opiskelemassa? Olisiko sittenkin mahdollista toteuttaa yksi suuri unelmani ja nähdä enemmän maailmaa? Miehen työpaikka, kun voi periaatteessa olla vaikka toisella puolella maapalloa. Pelkästään ajatus siitä, että pystyn katsomaan eteenpäin ja miettimään tekemisiäni muutaman vuoden kuluttua, teki minut iloiseksi ja kiitolliseksi. Möykky on siis siirtynyt taka-alalle, eikä pyöri jatkuvasti mielessäni! 


Mistä sinä olet kiitollinen juuri tänään?



4 kommenttia:

  1. Ensiksikin kuvat ovat taas kerran kauniit. Oli mukava lukea, ettei möykky ole koko aikaa läsnä elämässäsi ja pystyt suunnittelemaan tulevaa. Minä olen kiitollinen siitä, että kaksi syöpääni (munuaissyöpä leikattu 2000 ja kohtu- ja munasarjasyöpä 2005) ovat olleet pois elämästäni vuoden 2010 jälkeen. Olen kiitollinen myös perheestä, johon kuuluu mies, lapsia, lapsenlapsia ja 2 lapsenlapsenlasta. Mukavaa päivän jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa sinuakin Möykky koetellut ja vieläpä kahteen kertaan. HIenoa, että olet niinkin vaarallisesta syövästä kuin munasarjasyöpä selvinnyt. Osaata varmasti nauttia elämästä ja sen jatkuvuudesta ihan erillä tavalla nykysin. Kyllä se terveys on vaan tärkeä asia ja siitä saa olla kiitollinen joka päivä.

      Poista
  2. Kiitollinen olen tänään siitä, että tämä työ sallii minun olla nyt kuukauden poissa työpaikalta ulkomailla tekemässä toki työhön liittyviä juttuja. Ja kohta tulee joulu ja pääsee "joulumaahan".
    Edellä jo kehuttiin kuviasi ja niin sanon miekin, että niin ihanat kukkakuvat. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebookista olenkin seurannut mielenkiintoista matkaasi. Hienoa, että tuollaisen mahdollisuuden sait.
      Minä jo nyt pelkään, että meille tulee Suomessa taas musta joulu. Se jos mikä on masentavaa.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!