torstai 8. maaliskuuta 2012

Pitkä jono ja jäähyväiset


Irlannin pisimmät jonot ovat nykyisin sosiaali- ja työvoimatoimistojen edessä. Viime viikonloppuna Dublinissa, ja eilen täällä Corkissa järjestettiin ”maastamuutto"- messut, jossa etsittiin työntekijöitä mm. Australiaan, Kanadaan, ja Uuteen Seelantiin. Nyt päihitettiin jopa sosiaalitoimiston jonot. Paikalle oli saapunut ihmisiä jo edellisenä iltana odottamaan ovien avautuimista. Kaiken kaikkiaan messuilla kävi ainakin 23 500 vierasta, eikä kaikki kiinnostuneet edes mahtuneet sisälle. Eiköhän tällaiset vieralijaluvut kerro aika paljon Irlannin tilanteesta.

Harva vastavalmistunut, konkurssin läpikäynyt, työpaikkansa menettänyt tai pian menettävä jaksaa
uskoa valoisaan tulevaisuuteen Vihreällä Saarella. Osa muuttoa suunnittelievista on edelleen töissä, mutta palkanalennukset, kiristynyt verotus ja suurtakin suuremmat asuntolainat eivät houkuttele jäämään. Vaihtoehdot ovat vähissä, joten on parempi toimia ja pian. Täältä eivät lähde pelkästään nuoret, vaan kaiken ikäiset. Englannin kieli tietysti helpottaa muuttoa, mutta uuden elämän aloittaminen täysin tyhjästä ei sittenkään ole ihan helppoa eikä vaivatonta. Koti on koti, ja perheelle ja ystäville hyvästien sanominen vaikeaa.

En yhtään ihmettele, jos etenkin hieman varttuneemmassa iässä olevat maastamuutajat ovat katkeria. Syitä voisin tässä luetella kymmeniä, mutta säästän teidät pitkältä listaltani. Pitää myös muistaa, että nyt emme puhu parin vuoden komennukselle lähtevistä ex-pat perheistä, joita odottaa valmiina kohdemaassa asunnot, autot, koulut, sairasvakuutukset ja tietysti hyväpalkkainen työpaikka. Unohtamatta firman maksamaa muuttokuormaa, lentolippuja ja lomalentoja kotiin jne. Omaisuus mahtuu yleensä pariin matkalaukkuun ja reppuun. Uudessa kotimaassa aloitetaan elo joko ystävän olohuoneen sohvalta tai matkustajakodista.

Pubelilla on tällä nykyisin uusi "kukoistava" business, nimittäin läksijäiset. Niitä kuulemma riittää joka viikonlopulle. Matkustaminen ja ulkomailla asuminen avartavat. Totta, mutta en vain jaksa uskoa, että koko perheensä maapallon toisellepuolelle muuttava ajattelee "avartumista". Toivelistalla on työpaikan saaminen ja perheen elättäminen. Mielummin sitä oltaisiin "avartumatta" ja jatkettaisiin eloa omassa kotimaassa, lähellä perhettä ja ystäviä.

Mitä miettivät maan päättäjät, nykyiset ja entiset? Ovat tietysti hyvillään, sillä näin pidetään nousevat työttömyysluvut (14.2% viime kuussa) kurissa. 14,2 näyttää paremmalta kuin 24,2 tai 34,2. Mitä useampi työikäinen maasta lähtee, sitä parempi. Eri asia tietysti on, jos se lentokentällä hyvästeltävä on oma lapsi... Tai tuskin sittenkään, sillä ainahan voi junailla tyttären eduskunta-avustajaksi tai pojan puoluekaverin firmaan ”harjoitelijaksi”. Tiedän, olen ilkeä! Niin kauan olen tätä showta päivittäin seurannut, että minua ei enää pysty puhumaan pyörryksiin edes irlantilainen poliitikko.

Ihan oikeasti tunnen myötäikävä kaikkien työperässä muutavien, heidän perheidensä ja ystäviensä puolesta. Aina maailmalle lähteminen ei ole hauskaa eikä jännitävää!


Ps. Tässä vielä mielenkiintoinen artikkeli aiheesta.



24 kommenttia:

  1. No ompas aika ihmeellistä että oikeen yrittämällä yritetään maasta saada pois :( Onkos sinne Irlantiin vaikea sitten tulla töihin niinkun muusta maailmasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messujen suosio tuli kaikille yllätyksenä. Esim Kanadassa on rakennusalan ammattilaisista pulaa ja sinne värvätään irlantilaisia töihin. Irlannissahan rakentaminen loppui laman myötä kuin seinään,ja työt menivät siinä samalla.
      Silloin kun täällä oli vielä "pullat hyvin uunissa", tuli tänne paljon etenkin itä-Euroopasta todella paljon työntekijöitä. Aivan liikaa, pieneen maahan, mutta liikkuvuuttahan ei voi EUn sisällä rajoittaa. Sitten tuli lama, ja kaikki romahti. Ja nyt sitten täältä lähdetään muualle töihin...historia toistaa itseään, jälleen kerran.

      Poista
  2. Olipas erikoiset messut. Todella ikàvàà tosiaan jos kokonainen perhe joutuu pakon edessà muuttamaan. Nuorille muutto on eriasia ja "avartava" kokemus. He ei ehkà nàe muuttoaan pakonomaisena asiana vaan mahdollisuutena. Toivottavasti teidàn perheen tilanne on hyvà :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuttoliikenne on kyllä tehhyt täyden kierroksen minun täällä asuessani. Ennen tänne tultiin töihin ja nyt sitten täältä lähdetään. On ihan eri asia muuttaa Euroopan sisällä, kuin esim kauas Australiaan. Sieltä ei pysty käymään kotona joka vuosi. Matka on pitkä ja kallis.

      Meillä asiat ovat juuri nyt ok. Mies sai onneksi uuden projektin. Pieni ihme tänä aikana. Toivottavasti se jatkuu pitkään. Minun osa-aikatyö on turvattu. Vielä pari viikoa sitten elimme päivästä toiseen ja pelkäsimme, että miten selviämme. Nyt voi jo suunnitella pari viikkoa eteenpäin. Se on luksusta!

      Poista
  3. aika hurjalle kuullostaa Irlannin tilanne ja minusta tuntuu uutisten mukaan, että näin on ollut jo aika kauan. Lohdutonta perheille ja vanhemmille ihmisille. Toivottavasti Euroopan taloustilanne alkaisi pian elpyä ja ihmisille riittäisi töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän perheen lama alkoi jo neljä vuotta sitten. Mieheni on insinööri ja hän näki merkit ilmassa hyvin aikaisessa vaiheessa. Kulutustottumuset muuttuivat kertaheitolla ja yritimme järjestellä asioita, vartuen pahimpaan. Monet heräsitävät aivan liian myöhään. Eivätkä halunneet uskoa, että tämä ei ole mikään lyhyt, nopeasti ohimenevä taantuma.
      Irlanti ei tule koskaan selviämään täysin jaloilleen, sillä velkaa tällä maalla on aivan liikaa.
      Sitten vielä aivan liian moni osti uskomattoman kalliita asuntoja velaksi ja nyt on arvot laskeneet puoleen, eikä niitä saa kaupaksi, edes suurella tappiolla.
      Maan tulevaisuus näytää todella surkealta, vaikka päättäjät muuta väittävätkin.

      Poista
  4. Minulla on kovasti vaikeuksia tämän blogisi sivun kanssa. Ei tapahdu muiden blogien kanssa, vain tämän. Johtuisikohan kuvasta? Kommentit eivät näy, eikä muutenkaan kuin osa sivusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritäppäs joko Firefoxilla tai Google Chromella. Internet Exploren kanssa on muillakin ollut ongelemia.

      Poista
  5. Kreikan tilanteen kaikki tietää. Espanjan talosutilannettakin kauhistellaan. Unkarilla saattaa olla ongelmansa, ainakin Malevin konkan perusteella. Irlannin talous-ongelmista taidetaan hyssytellä, kun en muista siitä lukeneeni muualta kun tästä blogista? Mistä se johtuu tai mitä se kertoo? Ehkä omasta valikoivasta uutis-seurannastani?

    Jos saan kolme toivetta, niin toivon, että teillä nyt töitä riittää ja saatte jatkaa eloanne Vihreällä saarella! Toinen toiveeni on, että Eurooppa elpyy ja maat oppivat elämään siivosti. Kolmanneksi pyydän maailman rauhaa. Tai itselleni lottovoiton. Riippuu siitä kuinka jalolla päällä satun olemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä ei taida olla valikoiva uutis-seurantasi, vaan se fakta, että Irlanti on pieni maa, josta ei paljoa puhuta tai kirjoiteta. Kreikka meni edelle, joten Irlanti on jäänyt vähän taka-alalle.
      Meidän elo jatkuu täällä, sillä poikien koulunkäynti on juuri nyt sellaisessa vaiheessa, että muuttaminen ei tule kysymykseen. Ja sitten on se iäisyysongelma - minne muutat?
      En halua toiselle puolelle maapalloa. Pyydä vain reilusti itsellesi lottovoittoa. Tulette sitten tänne lomalle ja tuette köyhää Irlantia euroillanne.

      Poista
  6. Minullekin tämä tuli ihan uutena asiana, mutta minähän oikeasti luen uutisista vain otsikot ja tekstit vasta sitten, jos puhutaan maallemuutosta tai metsäjutuista.
    Kirjoita lisää "elämästä yleensä" siellä. Esim. millä aloilla vielä riittää töitä ja onko sellaisia aloja olemassakaan, missä koettaisiin työvoimapulaa. Millä mielellä ihmiset ovat? Näkyykö huoli maan tilanteesta esim. ihmisten käyttäytymisessä, kulutuksessa, ostotottumuksissa? Näkyykö taantuma sosiaalipalvelujen tarjonnassa? Kuinka työttömät ja eläkeläiset pärjää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaan tehdä postauksen, jossa vastaan kysymyksiisi - jos osaan. Jos ei vielä ensi viikolla niin aikakin sitten seuraavalla. Elämä on muuttunut paljonkin viime vuosina. Ei tietysti kaillla, mutta monilla - meidän perhe mukaanlukien.
      Irlannista kyllä kirjoitetaan Suomen lehdistössä, mutta ei kovin usein.

      Poista
  7. Olemme kuulleet tuosta Irlannin tilanteesta, tosin Kreikka menee edelle, kuten toteatkin. Täällä Norjassa on muuten huutava pula nimenomaan insinööreistä (ja terveydenhuollon väestä) ja olishan Norja Irlantilaiselle kodikkaampi paikka, kuin esim. Australia. Englanti on täällä yleensä työkielikin vielä.

    VastaaPoista
  8. Tama koko kirjoitus pitaa tosiaan ihan paikkansa. Ajat ovat todella ankeat Irlannissa, ja tuntuu etta pahemmaksi menee vaan paiva paivalta.
    Olen itse asunut Irlannissa reilut 9 vuotta, ja elanyt lapi koko taman valtavan muutoksen. Kun muutin tanne, kaikki oli hyvin, ihmisilla toita ja rahaa ja valinnanvapaus lahtea ulkomaille avatumaan, jos halusi. Mutta nyt on toisin. Nuoret, jotka eivat haluaisi lahtea kotimaastaan, joutuvat sen paatoksen eteen. Eika taalta tosiaankaan useimmiten lahdeta naapurisaarelle tai manner-Eurooppaan vaan nimenomaan Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, joissa on jo isoja irlantilaisyhteisoja. Puolalaiset, joita viela pari kolme vuotta sitten tuli Irlantiin toihin, ovat palanneet kotiin kun siella asiat ovat paremmin kuin taalla!
    Jaahyvaiset ovat ihan jokapaivainen naky lentokentilla, kun vanhemmat hyvastelevat lapsensa. Ja tosiaan, kokonaisia perheita muuttaa kokonaan pois.
    Mainitsen myos, etta elaimet karsivat Irlannissa lamasta myos. Lemmikkeja-kissoja/koiria/hevosia-hylataan ja elainsuojelujarjestot yrittavat parhaansa mukaan pelastaa, minka pystyvat. Ja samaanaikaan monet ihmiset pentutehtailevat lisaa koiria toivossa, etta saisivat niita myytya..
    Eli kurjuus ja sen vaikutukset leviavat ihan kaikkialle.

    Tassa maassa ei ole talla hetkella hyva elaa. Mutta lahteakaan ei aina voi, kun elama kuitenkin on taalla(mies/maatila ja lasten elama)

    VastaaPoista
  9. Meillä on ollut sekä telkkarissa että lehdissä uutisia ja dokumentteja Irlannin tilanteesta, sekä maastamuutoista että rakennuskuplasta. Riipaisevaa luettavaa ja katsottavaa.

    Valoisampia aikoja toivon sinne(kin)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mopo karkasi monelta käsistä! Valoisempia aikoja odotellessa...

      Poista
  10. Hollannin uutisissa ei juuri paljoa kerrota Irlannista, harmi. Eli hyvä että voi täältä lukea mitä siellä saarella tapahtuu. Kiinnostavia postauksia.
    Kaikesta huolimatta aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irlanti on liian pieni maa, että siitä kiinnostuttaisiin. Vähän niin kuin Suomikin. Viikonloppuna pysähdyin taas Amsteramissa, siis vaihdoin konetta. Ajattelin, että seuraavalla kerralla pysähdyn. Lähdetkö oppaaksi?

      Poista
  11. Ja kuvittele: Meitäkin oikein kosittiin sinne kaikin houkutuksin, mutta se oli silloin, kun odotin Meriä. Historian valossa Irlanti on usein kokenut kovia. Emme ehkä voi muuta kuin odottaa parempaa huomista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mina vaan luulen, etta pahinta ei viela ole tassa talouskurimuksessa nahty..valitettavasti. Mutta paljon huonommaksi ei tilanne enaa juuri voi menna. Vai voiko?

      Poista
    2. Leena: Oikean ratkaisun teitte. Tule kuitenkin käymään!

      Poista
    3. Anonyymi: Sitä minäkin pelkään. Valitettavasti tilanne tulee vielä huononemaan, ellei eräät ammattiryhmät anna periksi. Mitähän sitten sanovat, kun palkat jäävät maksamatta, kun valitiolla ei ole enää rahaa?

      Poista
  12. Ihan pakko vastata tähän. Minun käsittääkseni Irlannin lama ei johdu mistään ylenpäisestä kuluttamisesta, vaan siitä, että monikansalliset pankit lainasivat ylenpäisesti ja täysin vastuuttomasti, vastoin hyviä pankkimaailman sääntöjä.Eli jos ei ole katetta ja takuita, ei lainaa tipu.Päinvastoin: ihmisille tyrkytettiin 110% asuntolainoja (se 10% oli huonekaluja varten!), kun hinnat alkoivat kavuta pilviin eikä kellään ollut enää varaa edes käsirahaan.Muistan kun joka päivä tuli pankkien mainoksia: halutko uuden keittiön? lomamatkan? maastoauton? puutarha uusiksi? Lisää lainaa edellisen päälle (top-up)? Totta kai ihmiset hullaantuvat helppoon rahaan, eikä asuntojen ostossa ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa yhä kauempaa maaseudulta, kun hinnat tavallisestakin paritalosta kaupungeissa alkoivat olla lähes puoli miljoonaa.Jos raha ei olisi tulvinut Irlantiin muualta, sitä ei olisi ollut. Nyt tavalliset ihmiset yrittävät maksaa miljardien velkoja saksalaisille ja ranskalaisille investoijille. Ei tule onnistumaan, samalla kun palkkoja ja työpaikkoja leikataan. Voitot näköjään menevät aina yksityisille, mutta tappiot sosialisoidaan!

    Tuo työttömyysprosentti olisi varmaan kaksinkertainen, jos siihen luettaisiin kaikki työn perässä maasta lähteneet.Irlannin ongelmat on aina ratkaistu "viennillä".

    Ainoa millä tästä selvitään on olla maksamatta investoijille.Kärsikööt he,vaikka ei sitä voi edes verrata siihen hätään, jota tavalliset ihmiset joutuvat kokemaan kun rahat loppuvat, palveluja vähennetään, sairaalat ovat kaaoksessa, vammaisilta otetaan apu pois, vanhusten vuodepaikat suljetaan.Jaksan aina raivostua tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä syytän ulkomaalaisia pankkea rahan tänne lainaamisesta, irlantilaisten lepsuja lainapäätöksiä ja sitä, että pankkien toimia ei valvottu kunnolla. Osittain syytän myös niitä, joiden piti ostaa se kallein talo (suurella lainalla), vaihtaa autoa joka vuosi, käydä etelässä pari kertaa vuodessa ja ostaa BT tyhjäksi. Köyhästä maasta tuli rikas (tai niin luultiin) liian nopeasti, ja sitä ei Paddyn pää kestänyt.

      Julkiseen sektoriin menee täällä myös aivan liian paljon rahaa. Kansanedustajia on liikaa, ja yleensäkin virastoissa meno vetelää ja tehotonta. Valtion viroissa leipä ei (suurimmalla osalla) ole pitkä ja laiha, vaan pitkä ja erittäin leveä. Irlannissa on maailman parhaiten palkatut opettajat. Tiesitkö sitä? 80% opetukseen varatusta budjetista menee pelkästään palkkoihin. Ihmekkös, jos meidän vanhempien pitää sitten ostaa kirjat yms. Hinta-laatusuhde ei ole mielestäni ihan kohdallaan!

      Jaksan myös ihmetellä esim ESBn uskomattomia palkkoja ja etuja. Tyypillinen valtion omista firma sekin.
      HSE on pohjaton kaivo, jossa rahaa tuhaltaan uskomattomia määriä, eikä tulosta näy. Pikkupomoja on siellä pilmin pimein, suurella palkalla. He saavat jatkaa lihavaan eläkkeeseen asti, kun samalla vuodepaikkoja suljetaan ja kotiavustajien tunteja leikataan.

      Liian pitkään täällä myös on katsottu läpi sormien sitä, että perhe elää avustuksilla vuodesta toiseen, ja samalla käydään töissä pimeästi, eikä veroja tietenkään makseta. Tämä näytää periytyvän sukupolvelta toiselle tietyissä piireissä. Mistäs sitä rahaa sitten oletetaan tulevan valtion kirstuun? Toiset näyttävät luulevan, että raha kasvaa puussa.

      Tulipahan taas paasattua. Helpotti!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!