sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Liikkumisen vaikeus

Olen laiska liikkumaan. Tiedän, että pitäisi, mutta olen hyvä löytämään tekosyitä. Parhaiten saan itseni kävelylenkille, jos on a. tiukka aikataulu,  b. tarvitsen tuolta "kylältä" jotain,  tai c. joku pyytää minua seurakseen. Eilen ei ollut tiukkaa aikataulua, mutta tarvisin purkin rahkaa, jota saa vain yhdestä ja tietystä kaupasta. Lähdin siis reippasti reppuselässä kävellen sitä hakemaan. Tiukka aikataulu toimii myös hyvänä ruoskana. Päivälle on niin paljon ohjelmaa, että jos en tietyssä välissä käy lenkillä, se jää väliin.

Irlanissa sää ei aina suosi, joten joskus pitää vain katsella taivaalle ja toivoa, että sade taukoaisi edes tunniksi. Ja kun se sitten taukoaa, niin ei muuta kuin heti menoksi. Toisaalta uhkaava sade tekee lenkistä erittäin tehokkaan. Kuka sitä nyt kastua haluaa!

Pimeällä yksinkävely loppui minulla kuin seinään. Olen viime aikoina oppinut, että emme asukkaan sellaisessa linnunkodossa kuin luulin. Parempi olla ottamatta riskejä. Odotankin nyt päivien pidentymistä, että pääsen kävelemään poikein harjoitusten aikana.

Kuntosalin kanssa en oikein tahdo päästä sinuiksi. Nautin ulkoilmasta, ja hikisellä kuntosalilla minua jotekin ahdistaa.  Tänään meni kuntosalitunti jutellessa, enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Kun kävelee a:sta pisteeseen b, on sieltä myös tultava takaisin lähtöpisteeseen. Kuntosalilla minä pystyn lorvailemaan. Siirryn laittelta toiselle, käyn hakemassa vettä, jään katsomaan uutisia televisiosta jne.

Kuten huomaatte, tunnen itseni todella hyvin. Jaksankin ihmetellä, että miten minulla voi olla kaksi liikuntaa rakastavaa poikaa. Säät, mutavelliset kentät, aikaiset herätykset jne eivät haittaa. Onneksi eivät ole tulleet tässä asiassa äitiinsä!

Onko teille liikunta suuri ilo ja intohimo vai tälläistä  ainaista itsensä patistamista?

Olen vuosikausia ihastellut tätä vihdoinkin kuvaamaani seinää.






21 kommenttia:

  1. Missä on noin kaunis esineseinä?! :o Täällä ilmoittautuu toinen laiska liikkuja,vaikka välillä tuleekin liikuntapuuskia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se löytyy täältä läheltä. Ajan ohi joka päivä ja sitä usein ihailen. Voi, kun tuo liikkuminen olisi niin kivaa, että sitä teksisi ihan innoissaan.

      Poista
  2. Varsin kiintoisa seinä ja näyttäisi olevan hollantilainen tuulimyllykin siellä seassa?
    Minä tykkään liikkua vaikka luonnehtisin itseäni ennemminkin sohvaperunaksi. Kuntosali on muutaman minuutin pyörämatkan päässä ja siellä järjestävät kivoja ryhmätuntejakin. Säännöllisesti kyllä laiskuus ja sohva voittavat. Jatkuvaa taistelua itsensä kanssa koko homma :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulimyllyn minäkin siellä näen ja paljon muuta kaunista.
      Kateeksi käy tuo teikäläisen pyöräily. Täällä se on niin vaarallista, vaikka kyllä ihmiset sitä jonkun verran harrastavat. Siinä tulee liikuttua - siis poljettua- ihan huomaamatta. Kai sitä vaan on alistuttava siihen, että loppu elämänsä saa itseään potkia persuksiin ja liikkumaan. Huokaus!

      Poista
  3. Tykkaan liikkua, mutta enemmankin olen sellainen "tuuriliikkuja" (lainatakseni tuurijuoppo -nimea). Eli saan valilla sellaisia ihme sykayksia ja sitten taas saattaa menna useampi viikko/kuukausi etten tee yhtikas mitaan. Onneksi nykyisessa tyossani joudun liikkumaan lahes paivittain jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että edes töissä on pakko liikkua. Minulle sopisi hyvin pakkoliikkuminen: pyörällä töihin tai kävellen. Ei valitettavasti onnistu, sillä matka on minulle liian pitkä ja koko ajan ylämäkeä.
      Suomessa sinä voitkin sitten mennä joka päivä hiitämään! Mukavaa lomaa.

      Poista
  4. Ihana seinä - ilmestyykö sinne uusia keraamisia juttuja, vai pysyykö samana?
    Liikunnan ilo? Mitä se on. Olen sitä jopa niinä vuosina ihmetellyt kun kävin säännöllisesti kuntosalilla, pelasin lentopalloa tai tanssin modernia tanssia ja poljin pyörällä 15 km työmatkan huhtikuusta marraskuuhun.
    En ole koko elämässäni tuntenut iloa liikunnasta (tai ainakaan en muista). Kävelyretket olisivat kivoja, mutta eivät liikunnan vuoksi vaan jonkun muun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni sinne aina lisätään uusia tauluja. Täytyy seurata tarkemmin tilannetta.
      Liikunnan iloa tunnen ainoastaan silloin, kun olen menossa suihkuun. Tulipas taas lenkki (tai mitä se sitten olikin) tehtyä. Se lähteminen on vaan niin rankkaa.

      Poista
  5. Tunnustan addiktoituneeni liikuntaan ja liikunki paljon... mutta tunnustan myös sen, että jos pillerillä saatais sama terveyshoikkuushyväolonpitkäelämä- vaikutus, makaisin sohvalla ja napsisin pillereitä.

    Oon liikkunu aina, joten en ehkä osaa toisaalta kuiteskaan kuvitella, millasta se oli, ettei liikkuis.
    Enmää kuitenkaan mikään urheilija oo. Mua ajaa enempi noi muut vaikutteet ku liikunnan ilo. Kyllä se ilo kipeillä jaloilla ja henkitoreissa välillä on kaukana ;-)

    Toisaalta, en kestä kauaa paikoillanikaan, jos lääkitys (kilppari ;-)) on kohillaan. Huonoissa vaiheissa oon pakottanu itteni joskus itkunkin kanssa kävelemään, kun on väsyttäny niin mahottomasti.
    Nyt onneksi hyvä annostus jo jonkin aikaa ollut. (jeeeeeeeeee!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen pilleri sopisi minullekkin hyvin! Silloin kun pojat oli pieniä, oli välillä ihan oikeasti mahdottomuus lähteä lenkille. Nyt ei ole edes sitä tekosyytä. Tai ainahan voi itselleen valehdella, että blogia pitää päivittää! Olen mestari löytämään tekosyitä.

      Poista
  6. Liikunta on ollut aina ihan kamalaa pakkopullaa, ja vaadin että joku potkii persuksille että saisin itseni liikkeelle. Uinti on se ainoa liikuntamuoto, josta oikeasti tykkään, mutta lähin uimahalli on 45min ajomatkan päässä. Onhan se meri tuossa ovella mutta siellä on tähän aikaan vuodesta aika viileää.
    Ulkoilman kaipuu iskee kyllä usein, silloin tekee mieli metsään! Onneksi on työpaikalla ihanan metsäiset kävelyreitit, parin työkaverin kanssa olemmekin jääneet töistä suoraan lenkille, sillä tavoin voi sitten mennä hyvällä omallatunnolla kotiin ja istua illan sohvalla.
    Kuntopyöräkin on, se on sadepäivän liikuntaväline, mutta sen paikallaan olevan pyörän polkeminen on niin tavattoman tylsää! Pitää olla musiikkia ja kirja/lehti tai sopivan mittainen suosikkiohjelman jakso DVD:llä pyörimässä että jaksaisi polkea edes sen puoli tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo työpäivän jälkeinen lenkkeily on kyllä tosi hyvä idea. Tuskin sitä enää sieltä sohvalta lähtee mihinkään.
      Kuntopyörää olen joskus ajatellut. Siis kun katson Eastendereitä voisin samalla polkea. Aika tylsää se, kyllä on. Ei edes maisemat vaihdu.
      Voi, kun tuntisi sellaista suurta intohimoa esim lenkkeilyä kohtaan. Nyt on ihan pakko päästä ulos, vaikka sataa vettä kaatamalla. No, jaa...minkäs sitä luontelleen voi?

      Poista
  7. Pidän liikunnasta ,mutta minulla se on säästä kiinni,jos on kuumaa,niin en vaan jaksa. Kävelen tosi paljon,etenkin talvella,kesällä täällä vain hikoilee kun kävelee. Käyn kuntosalissa 3 kertaa viikossa ja pilateksessa kerran viikossa,sekin osa kuntosalia.Kävisin enemmänkin ellen olisi valinnut kaukana olevaa kuntosalia.Suomessa asuessani kotona oli kuntopyörä,stepperi ja vatsapenkki,ja pakotin itseni käyttämään niitä ainakin 5 kertaa viikossa.Nyt on kotona 3 kg painot,ja niitä tulee välillä käytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, voihan se tosiaan noinkin olla, että on liian kuuma liikkua. Sitä ei voi täällä kyllä edes kuvitella tapahtuvaksi. Sinä olet yllä tosi liikunnallinen. Ihan käy kateeksi.

      Poista
  8. Jos en kay aamulla kavelylla, en voi hyvin-eika ole onnellinen koirakaan. Joten joka aamu, vaikka Atlantilta lahestyisi pyorremyrsky!Ei kun sadevaatteet paalle ja sekaan vaan! Ja kylla on hyva olo sen jalkeen.

    Kuntosalia en ole koskaan ymmartanyt. En tajua, mika saa ihmiset sinne lahtemaan-ja viela maksamaan siita 'ilosta'. Tylsaa hommaa.

    Pyoraily olisi kivaa, mutta ei oikein nailla vuoriteilla...

    Uiminen jees, tulisi vaan useammin kaytya..Ei aika tahdo riittaa kuin lasten uimakouluihin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle sopisi parhaiten tuo aamukävely. Sitten se on tehty, eikä tarvitse koko päivää miettiä, että milloin sitä saisi itsensä liikkelle. Viikolla en kyllä ehdi, kun pitää saada eväät valmiiksi, puurot pöytään ja sitten koululle ja töihin. Sinulla on hyvä ulkoiluttja tuo koira. Meidän kissa ei ulkoiluttajaa tarvitse!
      Uimisesta tykkään, joten siihen pitäisi taas panostaa. Poikien harrastuksiin vieminen vie paljon aikaa, joten illalla ei paljon omille jutuille jää aikaa. Vai olisiko tämänkin vain järestelykysymys?

      Poista
  9. Aivan ihana seinä, siitä löytyy monenlaista katseltavaa. Tuli vähän mieleeni eräs terassin muuriseinä Floridassa: sekin oli koristeltu lukuisin esinein. Se oli tosi hauska!

    Täälläkin "saa" juosta sadetta karkuun. Lenkille lähtiessä saattaa aurinko paistella, mutta sitten tunnin kuluttua uhkaa kuuro tipahtaa niskaan.

    Minä olen siis ihan hulluna liikuntaan ja siis mielellään ulkoliikuntaan. Pyöräily ja lenkkeily on minulle se juttu.

    Kuntosaleista en tykkää, vaikka toisaalta tekisi mieli aloittaa sielläkin käyminen. Edelleen on harkinnassa tuohon uimahalliklubiin liittyminen, jolloin saisi uida, saunoa ja käyttää kuntosalia mielensä mukaan. Vielä en ole saanut aikaiseksi, mutta ajatus muhii edelleen päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo seinä on kyllä tosi hauska. Puutarhakin on tosi hienosti laitettu. Näkee, jo kauaksi, että isäntäväki todella rakastaa taloaan!

      Sinulla on ihana Richmond Park lähellä, joten siellä on kiva pyöräillä tai kävellä. Muuten teidän saarella on pyöräileminen paljon turvallisempaa kuin täällä. Voi, kun minäkin olisi edes vähän hulluna liikuntaan, eikä se olisi tälläista ainaista itsensä patistamista.

      Poista
  10. Minulla riittää puuhaa puutarhassa keväisin ja kesällä, mutta talveksi - viimeistään tammikuussa on keksittävä jotain. Olen käynyt läpi kursseja: sambaa, latinotansseja, kuntosaleja, ja nyt vihdoin juuri minulle sopivan Pilateksen.Kipeä polvi ei salli enää hyppelyä joten hidas venyttely on makeaa. Vihoitteleva ja jäykkä niska parani kerralla!Pilatesta on joka kylässä nykyään. Kun on kellonaika, ryhmä ja paikka, on mentävä.Ostin Pilates-kirjankin joku vuosi sittn, mutta kirjaa lukemalla ei mitään tapahdu (vähän sama kuin keittokirjojen kanssa)!

    Käyn myös saunassa ja uimassa kerran viikossa. Saan sadistista nautintoa kun heitän löylyä ja irkkumiehet kipaisevat alas lauteilta...Liikunnasta saa jälkeenpäin tosi hyvän olon, vaikka lähtisi vastahakoisesti.Lisäboonuksena on se, että alkaa näyttää solakammalta!Ja piristyy.

    Jos aikataulusi sallivat, liity johonkin ryhmään! Irkkunaiset ovat yleensä hauskoja ja rentoja, saa nauraa paljon kun kaikki möhlivät joskus.

    Ulos ei Irlannissa pääse kuin huhtikuussa aikaisintaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilatesta olen joskus harrastanut ja tykkäsin kovasti.
      Yritän venytellä itse täällä kotona. Ei se tietysi yhtä tehokasta ole,mutta ainakin selkä on pysynyt kunnossa ja niskaakaan ei jomota.

      Juuri nyt aikataulu on viikolla niin kiireinen , että liikuntatunnista tulisi vain lisää stressiä.Tulevaisuudessa toivottavasti saan vaikkapa pilatesta viikkooni mahtumaan.

      Poikien harjoitusten ja otteluiden aikataulut "elävät".Suunnitelmat menevät usein viime hetkellä uusiksi. Harmittaisi vain, jos en pääsisi tunnille vaikka olen maksanut. Uimassa aion kyllä alkaa käymään taas viikonloppuisin. Urheasti patistan itseni kävelemään monta kertaa viikossa ja tietysti kastun välillä. Siis patistan!

      Ryhmässä liikkuminen olisi tosiaankin paljon tehokkaampaa...mutta ne koulujen vetoisat lattiat. Ei vaan, kuumahan siellä toivottavasti tulee.

      Sinulla taitaa olla nykysin iltaisin AIKAA! Nauti.

      Poista
  11. Minulla ei tosiaankaan ole enää mitään tekosyytä, aikaa nimittäin on - ja se koittaa sinullekin viimeistään viiden-kuuden vuoden kuluttua kun pojat ovat maailmalla..äkkiä pojat kasvavat. Todella muuten kylmiä nämä irkkuhallit - koskaan en ole huomannut mitään lämmitystä missään. Uimahallinkin lattiat ja pukukopit ovat jäätäviä! Pilates-ryhmässä en voi seistä kuin maton päällä, muuten saan lihaskramppeja kylmästä lattiasta - joka on muuten myös törkyinen. Ei kelpaisi Suomessa!

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!