lauantai 26. marraskuuta 2011

Hyvää syntymäpäivää

....toivotin tänään äidilleni puhelimessa. 88-vuotta on hieno saavutus! Syntymäpäiviä juhlimme parin viikon päästä täällä. Lähden nimittäin taas pian hakemaan äidin Vihreälle Saarelle joulua viettämään. Olen niin iloinen, että hän vielä pystyy matkustamaan. Jokainen joulu on arvokas, koska koskaan ei tiedä milloin se on viimeinen.

Siellä äiti jo pakkaa laukkua ja laskee päiviä. Välillä pitää ihan muistuttaa itseään, että hänellä ikää on jo noin paljon. Kuka olisi uskonut 11-vuotta sitten, kun äiti sairasti syöpää, että meillä on ollut vielä näin monta vuotta "jatkoaikaa". Minä odotin viimeisilläni Junioria, ja äiti kävi sytostaattihoidoissa, joiden jäkeen oli aina todella huonovointinen. Lonkkia on myös leikattu kolmekertaa, ja kaikesta on sisukas äitini selvinnyt.

Kesällä sattui hauska juttu. Äitihän tuli meidän kanssa tänne. Taksia odotellessaan hän soitti turvapuhelimeen ja sanoi, että on lähdössä matkalle. Toisessa päässä oli hiljaista. Sitten sieltä kysyttiin, että milloinkas olette matkalle lähdössä, kauanko olette ja minne olette menossa?
- Ihan pian tästä lähden, ja Irlantiin olen menossa tyttären luokse.
- Jaa, että Irlantiin ollaan menossa, ja mitenkäs sinne meinaatte mennä?
- No, taksilla ensin lentokentälle ja sitten matka jatkuu sieltä.
- Ettekä tiedä milloin palaatte?
- Tulen sitten, kun tulen. Voin olla kuukauden tai parikin.

Viisi minuuttia puhelun jälkeen ovikelloa soitettiin, ja tuttu ambulanssikuski siellä seisoi. Sanoi, että pyydettiin tarkastamaan, ettei mummu puhu omiaan. Kuljettaja kyllä oli sanonut, että tuntee "Irlantiin lähtijän" ja järjissään on. Tiesi myös, että tytär asuu ihan oikeasti Irlannissa.  Tuli kuitenkin tarkastamaan, että kaikki on kunnossa. Minä olin tästä tarkastuskäynnistä vain iloinen: hienoa, että pitävät huolta. Suomen vanhustenhoidosta, kun kuulee yleensä vain negatiivisiä asioita. 

Täältä olisi voinut löytyä kaunis kukkakimppu syntympäiväsankarille


23 kommenttia:

  1. Aivan ihana tarina! Ja paljon onnea äidillesi, upeaa, että hän on noin hyvässä kunnossa ja pystyy matkustamaan. Hyvää joulunalusaikaa, eikös niin voi sanoa kun huomenna on 1. adventti? :)

    VastaaPoista
  2. Onnea äidille ja tyttärelle :-) Mukavaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
  3. Hih, hauska juttu! Mutta tosiaan hyva, etta pitavat huolta.

    Ihanaa, etta aitisi voi hyvin ja jaksaa viela matkustaa luoksesi!

    Onnittelut aidillesi syntymapaivan johdosta! :)

    VastaaPoista
  4. Hienoa vihreatniityt että pääset taas hakemaan äitisi teille. Myös paljon synttärionnea äidillesi!
    Kyllä minusta Suomessa vanhustenhoito on aika mukavasti järjestetty. Ainakin äitini kohdalla olimme tyytyväisiä. En tiedä oliko sitten paikkakunnan pienuudella jotain merkitystä hoidon laatuun.
    Ja tosi upeaa että äitisi vielä jaksaa ja ennen kaikkea on innostunut lähtemään luoksesi Irlantiin. Usein monet tuon ikäiset ihmiset eivät kertakaikkiaan enää halua matkustella. Sinne vaan jämähdetään omiin kotipiireihin. Iso urakka on jo mennä ostoksille viereiseen markettiin.

    VastaaPoista
  5. Lämpöiset onnittelut äidillesi! Ihanaa, että matkustaminen vielä sujuu.

    Oma äitini (79v) totesi kesällä, että heidän lentämiset on lennetty ja pitkät matkat tehty - reissaavat enää laivalla ja autolla. Mutta onneksi ehtivät eläkkeelle jäätyään nähdä maailmaa todella paljon. Ja ehtivät nähdä tämänkin kotimme.

    Äitisi taitaa olla legenda turvapuhelinpavelussa :) todella hyvä, että kuitenkin tarkistivat.

    Mukavaa ensimmäistä adventtia!

    VastaaPoista
  6. Hienoa, että äitisi on vielä halukas matkustelemaan. Isäni eli 92v asti. Hän vietti 80v Ateenassa ja 90v Kölnissä ja hän kävi ihan vuosi meillä.

    VastaaPoista
  7. Ihana tarina ja äidille onnittelut! Hienoa että hän pääsee vielä joulun viettoon teille, ja toi turvapuhelinjuttu nauratti, mutta hienoa että pitävät huolta! Hyvää ensimmäistä adventtia!

    VastaaPoista
  8. Onnea äidillesi <3

    Kirjoitit ihanan kirjoituksen, jossa kehutaan vanhustenhuoltoa. Harvinainen näky nykyisin, joten miellytti silmää :)

    VastaaPoista
  9. Ihan hyvä mieli tulee, kun katsoo äitisi ikää ja kuulee hänen matkasuunnitelmansa. Teille on tulossa ikimuistoinen joulu ja äidilläsi on paljon arvokasta annettavaa sinulle jo ikänsäkin puolesta.
    Kirjoitapa joskus, kun ehdit ja saat innostuksen, millaisia joululeivonnaisia siellä harrastetaan.
    (Piparit, tortut ja hedelmäkakut alkaa jo maistua aika tutuilta.)

    VastaaPoista
  10. Onnea Äidillesi!

    Ihanaa, että jaksaa tulla vielä luoksenne jouluksi.

    VastaaPoista
  11. Tuli ihan mieleen oma äitini, joka myös oli meillä 88-vuotiaana joulun ajan. Hän vietti meillä useita jouluja, joskus sisareni toi hänet tänne, joskus hänet toi sisareni Vantaan kentälle ja me haimme hänet sitten täältä. Oli hienoa, että hän sairaana ollessakin (hänellä oli Parkinsonin tauti) pystyi tähän.
    Toivotan äidillesi onnea ja teille mukavia joulunajan päiviä.

    VastaaPoista
  12. Minullekin tuli niin hyvä mieli tästä, ja toisaalta suru. Oma äitini sairastui todella nuorena alzheimeriin ja on nyt vanhainkodissa joulua odottamassa. Oikeasti hänen pitäisi olla vielä työelämässä ja läsnä minulle ja lapsilleni. Todellisuudessa hän ei tunne meitä. Miten olisinkaan halunnut kutsua häntä meille joulujen viettoon, mutta elämä päätti toisin. Pidä siis sinä äitiäsi hyvänä, kun sellaiseen on mahdollisuus. Toivottavasti tulee ikimuistoiset viikot teille molemmille.

    VastaaPoista
  13. Ihanasti kirjoitettu ja kiva kun pitävät hyvää huolta:)Onnittelut äidillesi:tuo ikä on jo kunnioitettava ikä ja hienoa,että hän jaksaa edelleenkin matkustella:)

    VastaaPoista
  14. Voi, ihan aloin kyynelehtiä...Niin ihana tarina.

    Onnea äidillesi♥

    Minun äitini täytti lokauussa 84 vuotta ja hänelläkin on takanaan syöpä sekä rankat sytostaattihoidot, mutta hyvin on toipunut ja puutarhakin on myllätty ihan uuteen uskoon ja kävelyä tulee noin 5 kilometriä päivässä. Lauantaina sisareni sai houluteltua hänet silmälasiostoksille ja äiti valitsi Laurentin viimeistä huutoa olevat pokat!

    Lumoavaa yhdessäoloa teille sinne vihreälle saarelle!

    VastaaPoista
  15. Kiitos kauniista ja lämminhenkisestä tarinastasi. Onnea äidille ja tyttärelle. Toivon teille vielä monta yhteistä joulua.

    VastaaPoista
  16. Kaikille yhteisesti: Kiitosia onnitteluista ja ihanista viesteistä.

    Helena: Julista joulunodotuksen virallisesti "avatuksi". Nyt saa jo toivottaa mukavaa joulunalusaikaa.
    Äiti oli juuri 10 päivää kuntoutuksessa, joten nyt jaksaa hyvin matkustaa.

    Riitta: Kiitos. Samoin sinne.

    Mine: Tuo alzheimer on kyllä kauhea sairaus niin potilaalle kuin omaisillekkin. Raskasta on vierestä seurata, kun muisti menee vähitellen ja lopulta ei enää edes läheisiään tunne. Elämä ei ole oikeudenmukaista.



    Tanja: Olisikohan nykyisin vähän sitä vikaa, että valitetaan ja nostetaan esille aina epäkohdat, mutta ei koskaan puhuta niistä hyvistä ja positiivisistä kokemuksista?

    Sirkku: Irlannissa ei pahemmin jouluksi leivota kuin se kuuluisa hedelmäkakku. En sitä leivo, enkä myöskään syö. Teen postauksen yhdestä koulu"herkusta", jota täällä syödään ja jotkut jopa itse leipovat. Ei kylläkään maistu minulle.




    Susa: Meillä on pyörätuoli varattu lentokentille, ja siitä on suuri apu. Sitten täällä saa taas levätä.

    Lissu: Minä uskon myös, että pienemmillä paikkakunnilla hoito on parempaa. Useinhan henkilökunta on tuttua muutenkin.

    Hyvää tekee lähteä aina välillä pois kotinurkista. Moni tosiaankin jää jotenkin jumiin sinne kotiin, eikä suostu lähtemään minnekkään.


    Heljä: Äiti oli kyllä sitä mieltä, että onpas noloa, kun naapuritkin luulevat, että häntä ambulanssilla viedään. No, ei viety. Taksiin hyppäsimme.

    Allu: Ja meistä tulee yhtä pirteitä vanhuksia. Tule sinä tänne 80-vuotiaana, niin minä yritän tulla sinne 90-vuotiaana.

    Minna: Kiitos! Kyllä ambulanssikuskiakin nauratti, kun minä olin ovella matkalaukkujen kanssa vastassa. Tuttu mies, mutta hyvä että tarkasti.

    VastaaPoista
  17. Hei! On jotain outoa. Reilun viikon sivusi on temppuillut. Minä en saa tekstiä näkyviin kuin hetkeksi avaamisen jälkeen. Kuvat puolittuvat tai häviävät näkyvistä. En tiedä toimiiko kaikilla muilla sivusi seuraajilla. Omalla koneellani kaikki muut sivustot toimivat kunnolla. Ainoastaan sivupalkin tiedot ovat koko ajan näkyvissä. Toivottavasti saat sivustosi taas näkyville kokonaan.

    VastaaPoista
  18. Ihana tarina, onnittelut äidillesi minultakin. Minun äitini sinnitteli tänne kaksikin kertaa vaikka oli kielitaidoton, sitten voimat loppuivat. Isä ei ehtinyt koskaan, mikä jäi surettamaan.Omat sisarukseni alkavat kohta olla siinä iässä, että pitää todella alkaa houkutella heitä tänne.Mikä siinä on että joillekin kynnys on niin korkea matkustamiseen? Rahasta ei ole pula.Jotkut vain jämähtävät omaan elämäänsä eivätkä uskalla minnekään uuteen.
    Sitä hienompaa, että äitisi jaksaa ja haluaa tulla! Joulusta tulee varmasti ikimuistoinen.

    VastaaPoista
  19. Irmastiina: Matka on pitkä, mutta onneksi serkkuni asuu Helsingissä ja voimme olla hänen luonaan yötä. Hän myös hakee äidin linja-autoasemalta ja kuskaa meidät kentälle.

    Sira: Äiti käivi Lontoossakin monta kertaa vuodessa. Sinne oli helpompi lentää, koska ei ollut koneen vaihtoa. Jotekin tuntuisi ihan oudolta, jos hän ei koskaan olisi suostunut matkustamaan. Meillä on reippaat äidit.

    Leena: Niin sitä pitää, uudet hienot pokat. Vanheneminenkin on pitkälle asenteesta kiinni. Toiset eivät anna sairauksen lannistaa! Kun se aika koittaa, niin yritän ottaa omasta äidistä mallia. Vierivä kivi ei sammaloidu.

    VastaaPoista
  20. Sun blogissa on todella omituinen ongelma. Kun lataan blogisi kaikki näyttää hyvältä kunnes haluan liikkua sivulla (joko vierittämällä, sivupalkista, nuolilla millä vain). Sivun liikuttua ilmeisemmin se lataa jotenkin kaiken uusiksi tms sillä kaikki teksti katoaa. Kuvat pitkälti on, osa puolikkaana tosin, mutta tekstien kohdalla on vain valkoista, taustaväriä. Uudelleen lataus auttaa, mutta jos jälleen siirrän sivua kaikki katoaa. Tätä on ilmennyt nyt parisen viikkoa tai jopa pidempään?

    Käytän selaimena Firefoxia.

    VastaaPoista
  21. Simpukka: Niin minäkin toivon!

    Anonyymi ja Sea: Täällä päässä kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Missähän mättää? Ilmoitatteko, jos tulevien postausten kanssa on sama ongelma.

    Silhouette: Äitini ei puhu sanaakaan englantia, mutta ihmeesti on aina selvinnyt. Nyt viime vuosina olen kyllä hakenut ja vienyt. Samalla olen saanut miniloman Suomessa.

    Tuo lähtemisen vaikeus ihmetyttää minuakin. Miten kenellekkään riittää vain ne pienet, tutu piirit? En koskaan halua jumittua kotisohvalle. Potkaisethan minut liikeelle, jos niin käy!

    VastaaPoista
  22. Täältä myös onnittelut vielä äidillesi; hieno on ikä ja aivan mahtavaa että pystyy ja haluaa vielä matkustella - ihanaa on varmasti saada äiti kylään :)
    <3

    VastaaPoista
  23. MaaMaa: Laukut on kuulemma pakattu ja herätyskello, oikein sellainen kunnon vanhanaikainen kello, herättää varmasti. Ei käy niin kuin eräille siellä käkikellojen maassa.....

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!