tiistai 9. elokuuta 2011

Lontoon mellakoista

Olen taas viime viikot yrittänyt välttää liiallista uutisten katsomista. Kuutelen kyllä autolla ajaessani radiosta uutiset ja luen netistä lehdet, mutta olohuoneeseeni en halua Euroopan ja USAn talousongelmia päästää. Irlannin lama on sohvallani makoillut jo muutaman vuoden, eikä se suostu sieltä lähtemään. Muiden maiden "lamat" pysykööt meiltä pois.

En edes tajunnut kuinka paha tilanne Lontoossa oli, ennen eilistä puhelua mieheltäni. Hän asuu ykkösvuohykkeellä, ei niin hohdokkaassa kaupunginosassa. Sielläkin läheinen ostoskeskus suljettiin normaalia aikaisemmin varotoimenpiteenä. Työpaikka on nykyisin Olympiakylässä, joka alueena pääsee myös samaiselle tänne-en-haluaisi-muuttaa-listalle. Eipä tarvise lähteä kovinkaan kauaksi Lontoon tunnetuimmista maamerkeistä, kun astutaan jo ihan eri maailmaan.

Aamulla työmatkalla kuuntelin radiosta paria haastattelua Lontoosta, ja yhtäkkiä minua alkoi pelottaa. Siellä alkuaikana asuessani en osannut pelätä pommeja, joita IRA silloin vielä räjäytteli. Elämän oli jatkuttava ja töihin oli mentävä, pommeja tai ei. Äiti puolestaan pelkäsi Suomessa minunkin puolesta. Kännykkään ei voinut soittaa, koska niitä ei ollut, mutta illalla kotona puhelin soi vaativasti. Siihen vastattuani kuului luurista vain syvä, helpottunut huokaus. Nyt, kun olen sieltä pois aloin pelkäämään sitä, että mies sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Tänä iltana hän pysyttelee kiltisti sisällä. Töistä hän lähti hyvissä ajoin, sillä siellä pelättiin metroaseman sulkemista.

Mellakoitsijoita on yritetty analysoida. Jopa viisaat ovat sanoneet, että yksinkertaista vastausta ei ole. Keitöpsykologina aloin minäkin miettimään syitä, sillä jostahan tuollainen käytös täytyy johtua. Auktoriteettiä, toisen henkeä tai omaisuutta ei kunnioiteta. Millään ei ole enää mitään väliä, ja jännitystä elämään saadaan vaikka sitten kaupan ikkunoiden rikkomisella ja tulipaloja sytyttämällä.

Yksi Lontoon ongelma on se, että kukaan ei ole enää oikeastaan sieltä kotoisin. Ja ne jotka ovat, tuntevat olevansa pieni nujerrettu vähemmistö. Sillä hetkellä, kun kunkaan ei enää jaksa/viitsi välittää kotikaupungistaan, liikutaan vaarallisillä vesillä. Tuntuu, että Lontoosta kaikki vain haluavat hyötyä, ottaa osansa, mitään takaisin antamatta tai vastuuta kantamatta.

Kurkistus keskivertohuligaanin kotiin ja perhekuvioihin auttaa varmasti myös ymmärtämään, missä mennään.
Koti ei ole koti, vaan paikka missä asutaan. Perhe ja vanhemmuus ovat myös usein täysin hukassa. Jos kotona ei kunnioiteta auktoriteettejä, välitetä koulutuksesta, saati sitten työnteosta eikä oikein mistään muustakaan, niin onko sitten ihme jos lapsi hyökkää poliisin kimppuun? Ongelmia pursuavat pahamaineiset koulut yrittävät tehdä tehtävänsä, siinä harvoin onnistumatta.

Keittiöpsykologin pään sekoittaa se, että sitten on niitä huligaaneja, jotka tulevat ihan "normaaliesta" perheistä, ovat koulutettuja jne... Kuten viisaat sanoivat: yksiselitteistä ratkaisua on mahdoton löytää.

Kävelyretki Lontoolaisen kaupunginosan vuokra-asuntoalueella on silmiäavaava kokemus. Sen jälkeen näkee tuon miljoonakaupungin ihan eri vinkkelistä. Sloane Squarin putiikit, Buckinghamin palatsi ja mahtavat museot tuntuvat olevan jostain toiselta planeetalta.

Jotenkin en ollut edes yllättynyt näistä mellakoista. Enkä usko, että tämä jää tähän. Poliisi ei tohdi käyttää voimatoimia, koska siitä sitä on arvosteltu aikaisemmin. Olisikohan nyt armeijasta apua? Sillä jos tilanne ei rauhoitu, se leviää käsiin...


Ps. Mellakoita on ollut muuallakin kuin Lontoossa. Keskityin tässä kuitenkin vain Lontooseen, koska se on minulle entuudestaan niin kovin tuttu ja nytkin miehini työskentelle siellä.

Mielummin näissä maisemissa...

12 kommenttia:

  1. Toivotan miehellesi turvallista Lontoossa oloa ja sinulle rauhallista mieltä! Aivan järkyttävää lukea (taas) mellakkauutisia, muutama vuosi sitten Ranskassa, nyt Lontoossa ja Englannissa. Minun ex asuu Lontoossa (töissä) ja onneksi hänelläkin on kaikki hyvin.

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti miehesi on turvassa siellä Lontoossa(ihan uskomatonta ajatellakin niin) Todella järkyttävää,että tuollaista tapahtuu,sitä on vaikeaa ymmmärtää. Selitit tuossa kuitenkin hyvin.Mutta toisaalta vielä vaikeampi ymmärtää,sillä täällä on mielenosoituksia ollut jo kuukauden,mutta kaikki sujunut ja sujuu niin rauhanomaisissa merkeissä,vaikka kyse onkin vakavista asioista.

    VastaaPoista
  3. Ja nyt levinneet Manchesteriinkin...

    Ei pieni ihminen voi ymmärtää. Luin siitä, että kiinnisaaneiden kuvat julkaistaan ja mietin siitä kahdensuuntaisesti. Toisaalta "name and shame" mutta jos vanhemmat eivät tee kurinpidollisia toimenpiteitä niin alaikäinen tekijä on ehkä vain "ylpeä" kun saa kuvansa roistojen joukkoon.

    Toivottavasti saavat tilanteet pian rauhoitettua ja turvaa miehellesi toivottelen.

    VastaaPoista
  4. Minäkään en ole sinänsä yllättynyt. Siitä ei ole monta kuukautta, kun mielenosoituksen varjolla ryhdyttiin mellakoimaan. Taisi olla joskus lopputalvesta se edellinen mellakka.

    Jotenkin tuntuu, että tietyt ihmiset/nuoret vain odottavat saavansa jonkin ”tekosyyn” riehua. Valitettavasti se huonontaa mainetta ihan fiksuiltakin mielenosoituksilta, kun tietyt ryhmät niiden varjolla muuttavat ne mellakoiksi.

    Mekään emme asu noilla mellakka-alueilla. Oikeastaan asuinpaikkamme on aika ”lintukoto” ainakin vielä. Toivottavasti myös pysyy sellaisena.

    VastaaPoista
  5. Kamalia kuvia oli meilläkin aamun lehdessä.

    VastaaPoista
  6. Ei Lontoon, Birminghamin, Liverpoolin, Manchestering, Nottinghamin, Bristolin ja muiden kaupunkien mellakoijilla ole minkäänlaista poliittista, sosiaalista, taloudellista agendaa. Opportunistisia pikkupaskiaisia, jotka näkivät kuinka poliisi katsoi vierestä kun kauppojen julkisivuja pistettiin säpäleiksi ja taskuihin haalittiin kaikki mikä irti lähti, ja päättivät että huomenna lähden minäkin nappaamaan itselleni ilmaista tavaraa.

    Olen niin kurkkuani myöten täynnä niitä, jotka syyttävät köyhyyttä ja huonoja kouluja mellakoista. Uutiskuvista päätelleen suurin osa ryöstelijöistä oli pukeutunut parinsadan punnan huppareihin ja lenkkareihin, kännykät olivat viimeistä huutoa, millä mittarilla tällainen ihminen on köyhä? Pääprioriteetti olisi nyt mellakoitsijoiden kuriin saaminen ja tarpeen tullessa vangitseminen, sen jälkeen voidaan pohtia miksi näin kävi ja hoitaa asiat jatkossa niin, ettei samanlaista vahingontekoa ja tarpeettomia kuolemia pääse tapahtumaan. Vihaksi pistää. Mur.

    VastaaPoista
  7. Helena: Lontoossa tilanne näyttää olevan tänään rauhallisempi. Aivan liian paljon tuhoa ehtivät saada jo aikaan. Kiukuttaa siellä asuvien puolesta.

    VastaaPoista
  8. Yaelian: Ero taitta olla se, että nämä mellakoitsijat mellestävät huvikseen ilman sen syvällisempää syytä. Toivottavasti tilanne pian rauhoittuu.

    Heljä: Todellakin, mitä näille alaikäisille voi tehdä. Kotiväki tuskin välitää, vankilaan ovat liian nuoria... Taitavat päästä kuin koirat veräjästä.

    Elegia: Olet oikeassa. Mikä tahansa tekosyy kelpaa. Ilmeisesti elämä on niin tylsää, että rettelöimällä saadaan siihen lisää jännitystä.

    Asut todellakin linnunkodossa, vaikka yllätyksekseni luin, että Ealingissä oli myös tehty tuhoja. Ei kovin kaukana teiltä.

    Allu: Kuin pommin jäljeltä.

    VastaaPoista
  9. Minna: Asuinalueen tekee huonomaineiseksi sen asukkaat. Ei se, missä asuu ja miten asuu anna oikeutta tuhota muiden omaisuutta.

    On niin hyvä vedota, että kun meitä ei kukaan auta, niin siksi käy näin. Ei kai valtion tehtävä ole lapsia kasvattaa. Kyllä se kuuluu vanhemmille. Näilläkin nuorilla on ollut mahdollisuus ILMAISEEN koulutukseen,mutta kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Sitten valitetaan, kun ei löydy töitä. No ei varmasti löydy, kun koulusta on lähdetty 16 vuotiaina, poliisin kanssa tehty tuttavuutta vuosi kausia yms... Osa näistäkin "köyhistä" rettelijöistä elää perheineen suht mukavasti ilmaisessa kaupungin omistamassa asunnossa, avustuksia tulee ja asenne on se, että itse ei tehdä mitään, eikä oteta vastuuta mistään. Merkkivaatteet, olipa ne sitten ostettuja tai varastettuja pitää olla. Hyvä kysymys, kuka on köyhä?

    Englannissa moni aina töitä tehnyt, ja nyt laman takaia työttömäksi jäänyt, elää paljon köyhemmin, eikä rahaa riitä merkkivaatteisiin.

    Sitten on niitä, joiden mielestä mellakointi on hauskaa ja tuo jännitystä elämään. Mitään kunnon syytä ei ole, kunhan vaan mennään joukon mukana sen syvällisemmemin asiaa ajattelematta.

    Tukka pois ja linnaan!

    VastaaPoista
  10. Jotkut teinit sanoi lehtihaastattelussa, että on hauskaa riehua. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ei niistä varmaan kukaan yksin olisi tuohon lähtenyt. Järkyttävää ...

    VastaaPoista
  11. MaaMaa: Ei näillä ole mitään varsinaista syytä riehua. Se vaan on niin hauskaa! Ai, että suututtaa.

    VastaaPoista
  12. Toivottavasti miehellasi on kaikki hyvin. Aivan jarkyttavaa. Sina esikoiseni on lentamassa Lontooseen ensi kuussa kun opiskelut alkaa...

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!