maanantai 31. toukokuuta 2010

Miten nimesi kirjoitetaan?

Englantia puhuvissa maissa nimet, osoitteet jne yleensä tavataan, ellei kysymyksessa ole niin simppeli nimi, että sitä ei voi kirjoitaa väärin. Esim Ben Smith tai John Brown.
Ystäväni kanssa juuri juttelimme kuinka hankalaa tavattujen nimien ymmärtäminen välillä on. Tai siis, kyllähän niitä itse tavaa, mutta kun joku hirveällä vauhdilla latelee, purukumi suussa ja huutava radio taustalla, pitkää nimeään, niin siinä saa olla tarkkana. Ja jos vielä pitää saada osoitekkin oikein...

Suomalaisenhan on  vaikeaa erottaa B ja P. Barbie voi suomeksi äännettynä olla Parpi ja banaani = panaani, Eikä kukaan korjaa ääntämistä, jos bussista tulee pussi. Täällä pehmeän ja kovan peen/been sekottaminen voi saada aikaan aikamoisen sekaannuksen. Isosta tuleekin sika (big v pig), sylistä laboratorio lap v lab jne.

Minun sukunimessäni on kovaa ja pehmeää peetä, joten ne pitää yrittää ääntää todella selvästi, kun tavaan nimeäni. Onneksi on olemassa "phoneettisen aakkoset", jotka helpottavat kummasti tavaamista ja toisen nimen oikeenkirjoittamista.

NATO Phonetic Alphabet Letter phonetic

A Alpha

B Bravo

C Charlie

D Delta

E Echo

F Foxtrot

G Golf

H Hotel

I India

J Juliet

K Kilo

L Lima

M Mike

N November

O Oscar

P Papa

Q Quebec

R Romeo

S Sierra

T Tango

U Uniform

V Victor

W Whiskey

X X-ray

Y Yankee

Z Zulu


Virtasta ja Kauppakatua on tuskin koskaan joutunut Suomessa puhelimessa tavaamaan, mutta niiden tavaaminen englanniksi ei taidakkaan sujua tuosta vaan!
Englantiin muutettuani meni pää pyörälle jo pelkästään siitä ,että ii ei ole I vaan E, ai on I ja ei on A.
Kyllä suomi onkin vaan helppo kieli!

Mukavaa maanantaita toivoo: Victor India Hotel Romeo Echo Alpha Tango November India India Tango Yankee Tango

14 kommenttia:

  1. Onneksi en osaa englantia kuin muutaman sanan.Viittominen taitaa sittenkin olla helpompaa.

    VastaaPoista
  2. Suomessa on vielä näitä 'ei or ou with two points'. Suomen posti ei kerran meinannut luovuttaa minulle kirjattua kirjettä kun ei ollut pisteet paikoillaan samalla tapaa kuin henkkareissa.

    VastaaPoista
  3. Siis joo, kamalimpia hetkia, varsinkin puhelimessa ottaa ylos osoitteita tai nimia! Oon aikoinani kuullut monia naurunpyrskahdyksia luurin toisesta paasta, kun olen tavannut nimia ihan itse keksityin "phoneettisin aakkosin". Eras ameerikkalaainen herrasmies otti G = gorgeous tavaamiseni vinkkina aloittaa ihan kunnon ehdottelut...

    VastaaPoista
  4. Mà joudun tààllà kans aina tavaamaan sukunimen ja etunimenkin kirjoittavat Yyllà. Minà en tiedà miten oikeasti pitàisi sanoa vaikka N niin ku Napoli vai N niinku Niili....keksin aina jotain omia juttuja ja mulle nauretaan, hih. Ja toooosi usein tavaamisen jàlkeenkin nimi on kirjoitettu vààrin. Sukunimeni on italialaisen suuhun silti todella helppo, joten en ymmàrrà miksi se on aina niin vaikeaa!

    VastaaPoista
  5. Just tänään jouduin käyttämään noita tuontapaisia,mutten tiennyt että on ihan virallinen lista.Pitää laittaakin muistiin sanoo Juliet Alpha Echo Lima.....

    VastaaPoista
  6. Sateenkaari: Kyllä sinä helposti englantiakin oppisit, kun opit turkinkin.

    Sirokko: ÄÄt ja ÖÖt unohdan tavatessa suosiolla. Menee muuten ihan sekaisin.

    Eryah: Kyllä välillä oli hikikarpaloita otsalla, kun ei saanut nimiä ylös kunnolla.

    S: Minun tyttönimi oli niin vaikea kirjoittaa, että otin suosiolla miehen nimen. Sitäkin olen saanut tavata Englannissa ja yllätyksekseni täälläkin.

    Yaelian: Tuon listan, kun opettelet, niin nimien kirjoittaminen helpottuu heti. Hepreasta en tiedä!!

    VastaaPoista
  7. Minä saan jatkuvasti olla tavaamassa sukunimeäni (etunimeni on onneksi aika helppo). Se onkin ehkä suurin syy siihen, että naimisiin mennessäni suunnittelen ottavani poikaystäväni sukunimen. Sen kanssa ei englantilaisilla pitäisi olla ongelmia :p

    Nimien tavaaminen on kyllä ihan kamalaa puuhaa. Etenkin siellä, missä olen vapaaehtoistyössä, koska suurin osa asiakkaista ei ole englantilaisia, ja välillä vastaan tulee ihan käsittämättömiä nimiä.

    VastaaPoista
  8. Olen tyytyväinen, että sukunimessäni ei ole äätä, öötä eikä ååta ja silti sukunimeni on kansainvälisissä yhteyksissä kirjoitettu erittäin monella tavalla väärin, vaikka sen olen sähköposteissa tai ilmoittautumisissa kirjoittanut. Nytkin lomalla varatessani puhelimitse paikkoja, niin olipa tavaamista, kun en osannut tuollaista systeemiä. Vaan nyt osaan eli terveisin Hotel Echo Lima Echo November Alpha.

    Kerran muuten Unkarissa lähettäessäni polkupyörää rautateillä paikasta A paikkaan B yritin rautatievirkailijalle sanoa, että eikös minun nimi pitäisi olla siinä pyörässä. Vanhempi rautatieläisherra sanoi, että ei tarvitse. Hakiessani pyörää ystävieni kanssa erään pienen paikan asemalta lapussa luki, että Külföldi, Zanka, siis ulkomaalainen ja sen paikan nimi! Arvatkaa, että ystävilläni oli hauskaa!

    VastaaPoista
  9. Minttukaakaota: Joskus taitaa olla helpomi lyödä kynä ja paperia eteen ja pytää henkilöä kirjoittamaan itse nimensä ja osoitteensa. Tulee ainakin oikein. Puhelimessa tämä ei valitettavasti onnistu. Sähköpostiosoitteiden kanssa on myös välillä ongelmia. Nekin, kun pitäisi saada kirjaimelleen oikein.

    Helena: Tästä lähtien nimesi kirjoitetaan kaikkilalla täydellisesti oikein.
    Unkarissa en kyllä englanilla pärjännyt (muuta kuin Budapestissä), saksaa siellä olisi pitänyt osata. Tyo pyöräjuttu oli kyllä tosi hauska!

    VastaaPoista
  10. Huh, mulla on tämän luettuani jotenkin helpotunut olo. En ole siis yksin ääntämisongelmieni kanssa.;)
    Ranskan suhuäänet on mulle pahimpia ja vaikka olen jo vuosia kieltä puhunut, tulee aina sillon tällön (etenkin väsyneenä) pikkumokia. Mies ja lapset tykkäävat tentata multa tiettyjen sanojen lausuntaa ja nauravat vatsansa kipeiksi.:)
    Kopsasin nuo phoneetiset aakkoset.

    VastaaPoista
  11. Marokossa onneksi hoidetaan asiat paikan päällä jolloin id-korttia näyttämällä saa nimensä oikein,ainakin ranskaksi ;)
    Suomessa puhelimessa hoidettaessa mulla oli aina ongelmia sukunimen kanssa.Ihan suomalainen nimi, mutta siinä on r-kirjain ja mulla r-vika :D

    VastaaPoista
  12. Niin, mulla on kaksiosainen pitka sukunimi, kassoilla on yleensa hauskaa ja pyytavat mua sanomaan sukunimeni, siina sitten nauravat ja sanovat etta ei tule mitaan! Miehen sukunimi kun on ihan tavallinen, sita ne aina sanovat eikos se ole Finland enkuksi?? Tavaaminen, sita joudun tekemaan useinkin etunimeni kanssa, vaikka on ihan tavis musta.

    VastaaPoista
  13. Taalla piti kayda naontarkastuksessa tuota ajokorttia varten ja voi p... sanon mina! Piti nopeassa tahdissa huudella kirjaimet jotka naki ja tuiksihan se meni. I kirjaimen nahdessani huusin suomalaisittain ii ja A oli aa. Onneksi taalla se ei ole niin suuri juttu jos ei autolla ajaessa naa, joten sain kuin sainkin kortin! :)

    VastaaPoista
  14. SannaKoo: Joitain "juttuja" ei vaan opi. Niin kuin aikaisemmin mainitsemani he ja she. Eilen viimeksi mies taas minulle asiasta mainitsi...

    Nuheila: Minulle tekee edelleen tiukkaa B ja P. Ja kun on vielä kumpainenkin sukunimessä!

    Kirsi: Siihen tavaamiseen vaa tuhrautuu aina niin paljon aikaa. Varsinkin jos pompotetaan puhelimessa osastolta toiselle.

    Kuwaitin kaunotar: Tervetuloa "kylään"! Hyvä, että kortin sait, vaikka eet, iit ja aat välillä menivätkin sekaisin.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!