lauantai 22. toukokuuta 2010

Ihme murretta ja liikennekultuuria 7.15 am.

Voi, näitä aikaisia herätyksiä. Hockey-joukkue lähti kohti Dublinia. Äidin taksissa oli  hiljaista. Tulikin illalla sanottua puolin ja toisin ehkä enemmän kuin olisi pitänyt. Kyllä tämä lasten aikuiseksi kasvattaminen onkin sitten välillä niin kuluttavaa puhaa.  

Tukka pystyssä, päällä vanhat verkkarit, uninen ja kaiken lisäksi vielä jo aamusta pahalla päällä - ei mikään hyvä yhdistelmä! Nousin pois autosta ja nyökkäsin goodmorningit viereisen auton isälle. Eikös sieltä tulekkin oikein pirteänoloinen mies minulle juttelemaan. En todellakaan ollut smalltalktuulella. Koomisten tästä tilanteesta tekee rähjähtäneen ulkonäköni  lisäksi sen, että en ymmärtänyt sanaakaan mitä tuo mies sanoi. Ensin luulin, että hän on ehkä erehtynyt henkilöstä, puhuu minulle latviaa tai liettuaa. Tarkemmin kuunneltuani, kyllä se englantia oli , mutta oikein extravahvalla paikallisella murteella höystettynä. Veikkaan, aurinkoinen aamu kun oli/on, että säästä hän jutteli, tai ehkä siitä turnauksesta Dublinissa. Minä sitten mumisin, jotain kauniista aamusta ja auringonpaisteesta. Vielä kahdeksan vuoden jälkeenkin tulee tilanteita, että en kertakaikkiaan ymmärrä tätä muretta.

Ajaessani takaisin kotiin tuli taas todistettua, että tässä maassa on kahdenlaisia kuskeja (Hanna Tuuri kirjoitti tästä hyvin kirjassaan Irlantilainen Aamiainen). Niitä, jotka ovat saaneet kortin joskus vuonna yks ja kaks ilman ajokoetta. Ajavat 20km tunnissa, eivät käytä vilkkua ja eivät varmasti päästä ketään ohi.
Sitten on niitä, jotka ajavat hirveää vauhtia tiellä kuin tiellä ja rakastavat toisen auton läheisyyttä. Nämä kuskit saavat minut raivon valtaan. Itse ajoin niin kovaa kuin tiellä sai ajaa, ja tämä perässä tuleva ajoi metrin päässä takanani. Arvasin, että lähtee ohittamaan jossain ihme paikkassa, ja niin kävi. Mitä tuo takana ajava kaahari ei tiennyt oli se, että edessäni oli pakettiauto, joten hyvää matkaa vaan sen pakettiauton perässä. Mene ohi, jos pääset!

Mikä on tuon viinipunaisen puun nimi? Hannele ja Leena tarvisen apua! 


Aika muhkeat kaksoset, vai mitä?

Nyt nautin hiljaisesta talosta ja kupista kuumaa teetä ja ennen kaikkea lepuuttelen hermojani. Eiköhän tämä taas tästä!

16 kommenttia:

  1. Muistan nuo aikaiset aamut...
    Punavaahtera kait, vaahteran lehden näköiset, alhaalla mahtava marjakuusi, Yew, voi muotoleikata miten vain, laittanut kuviani tänne: http://formklippningtopiary.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Kaunis puu ja Hannelehan tuossa jo ehtikin vastata,punavaahtera siis,hyvä tietää. Tuollaiset murteet ovat kyllä sellaisia,ettei niitä aina ymmärrä vaikka kuinka hyvin sitä kieltä osaisi.Ja teilläpäin on varmaankin monta erilaista murretta.
    Ihmetytti,että teilläpäin on ajureita,joilla ei ole ajokorttia tai tehty testiä----

    VastaaPoista
  3. Meillä piti ennen aina varoa belgialaisissa rekkareissa olevia autoja, kun belgialaiset sai siihen aikaan tilata ajokorttinsa postimyynnistä.

    VastaaPoista
  4. Muistissa on hyvin ne ajat,kun poika lahti aikaisin aamulla pelireissulle.Mutta siina oli kivaa se,etta yleensa joka kerran olivat vanhemmat myös lahdössa mukaan.En minakaan ollut poissa monestakaan reissusta.
    Muuten on minulla aamuheraamiset olleet aina vaikeita.
    Onpa mahtavat puukaksoset todellakin.

    VastaaPoista
  5. Aikoinaan Freiburgissa asuessani, tuli eräs vanha nainen juttelemaan kanssani. En ymmärtänyt yhtään ainoaa sanaa, mitä hän sanoi. Nyökkäilin vain päätäni ja kuuntelin. Nainen oli sen verran "tuttu", että oli tullut aikaisemminkin juttelemaan meille, kun olin mieheni kanssa liikkeellä. Kun valitin miehelleni asiaa, vastasi hän, ettei hänkään ymmärrä mitään, vaikka onkin saksalainen. Nainen puhui elsassin murretta.

    VastaaPoista
  6. Aikas mahtavan muhkeat kaksoset, vau!

    Mulla oli eilen sellainen arrinmurrinpaiva, hiukan jatkunut tanaankin. Kiiretta ja paahan sattu, ja mur mur, rayh rayh!

    Varmaan aika moni ulkomaalainen osaa tuon hymyilyn ja nyokkailyn jalon taidon tilanteessa, jossa ei ymmarra sanaakaan. Naissa tilanteissa on ihan turha alkaa kyselemaan anteeksimita, enymmartanyt... koska ei se siita selvene kuitenkaan edes toisella tai kolmannella kerralla. Ja sillon sita varma typera olo onkin! Parempi vaan nyokytella ;)

    VastaaPoista
  7. Hannele: Kiitos! Milloin on paras aika leikata?
    Kuva ei ole meiltä, mutta meilläkin kasvaa tuollainen pihassa.

    Yaelian: Onneksi nämä tientukot ovat vähänevä luonnonvara. Kaahareita sitten riittää enemmänkin.

    Allu: Nykyisin ajokortin saaminen on kuulemma työn takana, mutta silloin joskus ennen näissäkin asioissa "vähän" joustettiin.

    Sateenkaari: Onneksi meinivät pikku-bussilla, ettei vanhempien tarvinnut lähteä kuskeiksi. Dubliniin on meiltä 3-4h matka.

    Sira: Onneksi Suomessa sentään ymmärtää kaikkia murteesta huolimatta.

    Eryah: Mullakin oli sellainen tyhmä hymyntapainen naamalla, kun hänelle säästä mutisin. Onneksi ei ollut mitään tärkeää asiaa...

    VastaaPoista
  8. Kirjoitin äsken pitkät kommentit ja ne katosivat jonnekin...

    Siis: Ihania marjakuusia!

    Irlannin liikenne: Muistan kuinka kauheaa se oli;-)

    Ihanaa kuulla, että joku muukin on ei-aamuihminen. Minä olen suorastaan vaarallinen ennen Robertsin suklaakahvia.

    Ehkä mun pitäis uusia tuo Irlantilainen aamiainen vaikka heti huomenna tai maanantaina...

    VastaaPoista
  9. Inhoan aikaisia aamuja ja sitä korostavia sananlaskuja, kuten "aikainen lintu löytää madon" ja "illanvirkku, aamun torkku, se apa talon hävittää". Ne sopivat agraariyhteiskunnan aikaan, mutta valitettavasti maailma toimii edelleen aamuvirkkujen ehdoilla!
    Minun on erittäin vaikea olla sosiaalinen varhain aamulla.

    Komeat puut kuvassa!

    VastaaPoista
  10. Minä kun en ymmärrä oikein hyvin edes tavallista englantia, yritän kuunnella intonaatiota. Nyökyttelen vain tyytyväisenä, mutta jos intonaatio on kysyvä, silloin herään ja pyydän toistamaan. Englannista en edes tunnista, puhuuko joku murretta vai "tavallista".

    VastaaPoista
  11. Ps. ostan ainakin yhden kappaaleen t-kirjainta tuohon edelliseen postaukseen. Kai tämä paikallinen murre on tarttunut, siinä niellään sanojen loput. :)

    VastaaPoista
  12. Leena: Olen erillainen aamuihminen. Herääminen ei tuota vaikeuksia, noin yleensä, mutta haluan, että minut jätetään rauhaan. Aamulla tulee tiuskittua normaalia enemmän.
    Uusi vaan se ihana kirja. Minulla oli hauskaa sitä lukiessa ja sanoin monta kertaa, että juuri noin se on!
    Aion muuten lukea arvostelujasi oikein kunnolla ennen lomaa. Sitten teen listan kirjoista, jotka haen kirjastosta heti Suomeen päästyäni. Suomessa haluan lukea vain suomalaisten kirjailijoiden kirjoja. Olin ennen himolukija, mutta niskaongelmien takia sängyssä lukeminen kielettiin (iltojeni ilo oli mennä aikaisin kirjan kanssa sänkyyn ja lukea ja lukea). Lukeminen on jäänyt vähiin, mutta täytyy taas alottaa. Jotenkin se vaan ei ole yhtä nautinnollista nojatuolissa. Täytyy kehitellä niskaystävällinen lukupaikka!

    Helena: En todellakaan halua smalltalkia heti herättyäni, vaikka yleensä aikaisen olenkin ylhäällä. Kaikkihan sen näkee, että tänään paistaa. Mitä tuota kaikille sanomaan!

    Kirlah: Minulle on vuosien myötä kehittynyt hyvä korva näiden murteiden ja aksenttien suhteen. Englantia kun puhutaan niin monessa maassa ja monella eri tavalla. Irlannissa minut yllätti se, että vaikka saari on suht pieni, on täällä kuitenkin hyvin erillaisia murteita. Meidän läänissäkin murre vaihtelee alueen mukaan. Puhetavan perusteela voi myös arvella henkilön taustaa. Englannissa yläluokan ja "rahvaan" englanti oli hyvin erillaista.

    VastaaPoista
  13. Joskus vaan ei saa "rytmistä" kiinni kun irkkujen puhetta kuuntelee ja sitten ei saa mitää selvää sanastakaan ... hyvin tuttu tilanne! :)
    Nyt vielä tutumpi kun yrittää täällä ymmärtää ranskaa ... apuA! ;D

    Ja ne perässä roikkuvat autoiliat ... ne on maailman raivostuttavimpia! Jos ei olisi loukkaantumis vaaraa tai jos tietäisi ettei oma auto romuttuisi, niin tekis mieli iskeä jarrut pohjaan ja rutata nokkansa, ihan vaan kostoksi! Murh!

    Terkkuja smaragdisaarelle! :)

    VastaaPoista
  14. MaaMaa: Tunsin itseni kyllä tosi tyhmäksi aamulla. Ukko varmasti ajateli, että blondi mikä blondi.
    Ihan samaa ajatelin aamulla: lyön jarrut pohjaan. Ei olisi kyllä saanut autoaan pysäytettyä. Arvasin, että ohi se menee ja niin menkin todella tyhmässä paikassa. Näitä riitää... Se on kuule täällä veressä. Miehelle olen pitänyt saarnaa, kun on joukusn liian lähellä edellä olevaa autoa.
    Täällä on muuten ollut aivan upea päivä!

    VastaaPoista
  15. Heh hee, mun on PAKKO herata aikaisemmin kuin muut ja juoda 1 mukillinen kahvia. Muuten olen kuin kiukkuinen karhu.
    Esikoisen luokalla on irkkuperhe ja sen isan puhesta en ymmarra puoliakaan mutta aiti puhuu onneksi selko englantia.
    Perassaroikkujat, etta ne on inhoja, useimmiten kun paastan ne ohi, ne alkavat hidastamaan ja kaantyvat oikealle,,,

    VastaaPoista
  16. Kirsi: Minä nautin suunnattomasti "yksinäisistä" aamuista. Meillä vaan on kaikki aamuvirkkuja, joten harvoin tapahtuu. En viitsi kuudeltakaan jo herätä.

    Sen isä irkkun puheisiin kannattaa vaan nyökkäillä ja sanoa really!!!!

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!