torstai 18. helmikuuta 2010

Irlannin piispat Vatikaanissa

24 irlantilaista piispaa oli tiistaina tapaamassa Paavia Vatikaanissa. Tapaamisen syy oli kaikille osapuolille kiusallinen pedofiiliskandaali, jota ei voida enää lakaista maton alle. En tiedä oliko tuosta tapaamistesta paljon apua uhreille, mutta positiivisenä (josta tästä koko asiasta voi mitään positiivistä yleensä löytää) lienee se, että vihdoinkin Paavi Benedict kohtasi piispat, ja asiasta keskusteltiin pöydän ääressä.

Vatikaanin ruosteiset pyörät pyörivät hitaasti, ja ongelmiin puuttumista yritetään vitkutella mahdollisimman kauan. Minusta tuntuukin, että siellä uskotaan, että kun ongelmista ei puhuta yleisesti ääneen, niitä ei ole. Ikävät asiat vain katoavat jonnekkin, kun niille ei tehdä mitään. Sinne jonnekkin Vatikaanin pölyisten kellareiden pimeimpään nurkkaan, mappiin "ei kiireellinen".

Mitä sitten uhrit tapaamiselta halusivat? Mielipiteitä on varmasti niin paljoin kuin uhrejakin. Elossa olevat syylliset, ja heitä piillotelleet, halutaan vastuuseen teoistaan. Toiset haluavat rahakorvauksia. Mitenkähän  hyväksikäyttö mitataan rahassa? En tiedä. Osa puolestaan haluaa Paavin Irlantiin pyytämään kirkon puolesta anteeksi.

Valitettavasti mennyttä aikaa ei saa takaisin, eikä pyörivää kasettia voida kelata taaksepäin. Ehkä tärkein asia kuitenkin on se, että historian ei anneta enää koskaan toistaa itseään. Noille uhreille, nyt jo aikuisille ihmisille, toivon voimia ja kykyä päästä elämässään eteenpäin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010021611131107_ul.shtml

6 kommenttia:

  1. Olen tätä seurannut ja uutishaastatteluissa kuunnellut uhrien katkeria kommentteja vierailun jälkeen. Mutta hyvä, että nostettu pinnalle ettei enää koskaan tapahtuisi.

    VastaaPoista
  2. Pelkka pinnalle nostaminen ei varmaankaan auta,jos ei syyllisia laiteta vastuuteen.Vastuuteen laittamattomuus antaa mahdollisuuden uusille toimille.On kummallista,jos ei tuollainen instanssi puutu tapahtuneeseen kovalla kadella.

    VastaaPoista
  3. Heljä: Sittenhän löytyy aina ns. uhreja, joita kiinnostaa vain raha. Kun asiaa ruvetaan selvittämään, heille ei ollutkaan tapahtunut yhtään mitään.

    Sateenkaari: Kyllä Vatikaanissa on näistä ongelmista tiedetty jo kauan. Eivät vaan ole halunneet nostaa kissaa pöydälle.

    VastaaPoista
  4. Saksassahan on samoja ongelmia. Jesuiittakouluissa on väärinkäytetty vaikka kuinka paljon lapsia, pääasiassa poikia. Herra Ratzinger on tuominnut asian yhtä pahaksi kuin KATOLISEN PAPIN EHTOOLLINEN EVANKELISEN PAPIN KANSSA, uskomatonta verrata noita kahta asiaa. Näyttää siltä, että kirkko yrittää nyt huolehtia omista papeistaan, mutta hyväksikäytettyjen ongelmista se ei puhu. Kuulin juuri radiossa ohjelman asiasta. Aina enemmän ja enemmän ilmoittautuu ihmisiä, jotka ovat joutuneet jesuiittojen uhriksi ja muutamat ovat tehneet itsemurhan, kun eivät ole yksin selvinneet asiasta eivätkä voineet pyytää apua tai heitä ei otettu tosissaan.

    VastaaPoista
  5. Allu: Näyttää siltä, että hyväksikäyttö ei ole vain Irlannin ongelema. Vatikaani en näytä kestävät minkäänlaista arvostelua ja taistelee viimeiseen asti omiensa puolesta. Uskon, että siellä piillotellaan niitä pahimpia tapauksia.
    Hienoin sanakääntein yritellään vähätellä asiaa.
    Käyn sinun blogissa vastaviereilulla paremmalla ajalla. Kiva kun tulee uusia lukijoita!

    VastaaPoista
  6. Mä en ymmärrä katolisen kirkon asennetta. Häpeällistä vastuunpakoilua. Ja onhan tuota tapahtunut muissakin uskonnollisissa piireissä, joissa ongelma on myös yritetty vain lakaista maton alle. Suututtaa.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!