keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Ihan vaan kotona

Piti lähteä pariksi päiväksi Kerryyn, mutta sitten koti voitti. Ollaan oltu menossa ihan tarpeeksi, ja muutenkin on ollut kaikenlaista ohjelmaa, joten tuntui hyvältä olla ihan vain kotona. Olen aina ajatellut, että sellainen mökkielämä ei sopisi minulle. Että pitäisi perjantaina, työviikon jälkeen, pakata tavarat autoon ja lähteä jonnekin muualle. Ostaa ruoat kahteen paikkaan, ja samalla hoitaa kahden paikan pyykit ja siivoukset. Sitten sunnuntaina kotiin ja maanantaina töihin. Stressihän siitä vain tulisi, kun tuntisi koko ajan, että on pakko mennä, kun nyt kerran tälläinen vapaa-ajanasunto on hankittu. No, onneksi sitä ei ole, joten saa ihan vapaasti olla viikonloput kotona. 

Eihän se kotona olo tarkoittanut sitä, että olisimme vain istuneet neljän seinän sisällä ja katsoneet televisiota. Käytiin kaupungilla, ajeluilla, kävelylenkeillä ja jopa vanhassa vankilassa! Vietin paljon aikaa ulkona, sillä täällä oli koko pääsiäisviikonlopun kesä. Mittari näytti lähes tulkoon + 20 c, joten siitä ilosta piti ollaa kaikki irti. Sain vähän pihatöitäkin tehtyä sekä kukkalaatikoihin väriä ja eloa. Kaupungin keskustaan on avattu uusia ravintoloita, joten tein sinne Juniorin kanssa parit ruokatreffit. Pääsiäislomailut ovat häneltä jääneet väliin, kun ne kirjoitukset lähestyvät uhkaavasti. Opiskelu onnistuu paremmin kirjastoissa tai koululla, joten lounastauko tekee hyvää.

Takapihalta romahti yhtenä myrskyisenä iltana aita, joten se odottaa nyt korjausta. Muutenkin siellä pitäisi raivata, repiä ja tonkia. Puutarhainnostukseni riittää tällä hetkellä juuri ja juuri kukkalaatikoiden täyttämiseen, eikä piikkisten puskien repimiseen. Tällä kaikki rikkaruohot kasvavat juuri nyt silmissä, enkä millään jaksaisi taistella niitä vastaan.

Nyt on sää taas viilentynyt ja täksi päiväksi on luvattu sadetta. No, kun päivät kuluvat tunkkaisessa toimistossa, on ihan sama sataako vai paistaako ulkona. Se tietysi olisi suotavaa, että neljän pintaan ulkona alkaisi paistaa!

Eilen olin vähän erillaisella joogatunnilla. Se oli sellaista flowjoogaa, jossa liikesarjat tehdään peräjälkeen ja kun ne sujuvat, lisätään vauhtia. Hiki virtasi, ja tunnin jälkeen tuntui pitkästä aikaa, että olen tehnyt jotain. Täytyy taas ryhdistäytyä, ja mennä usemmin kuin kerran viikossa joogasalille. 

Perjantaina pitäisi mennä syömään Juniorin alakouluaikaisten kavereiden äitien kanssa. Tällä kertaa menen ihan mielellään, sillä osaa heistä en ole nähnyt vuosiin. Mielenkiintoista kuulla mitä suunnitelmia pojilla on. Tulivat kaikki niin kovin tutuiksi silloin pieninä. Olivat täynä virtaa ja jalkapalloa!

Lauantaina lähdemme sitten käymään Dublinissa ja jos oikein hyvin käy, saatan saada miehen houkuteltua ajamaa Ikean kautta kotiin! Pojista vanhempi asustaa jälleen pääkaupungissa, joten samalla tapaamme hänetkin. 

Eikös se niin ole, että vierivä kivi ei sammaloidu? 

Mukavaa lyhyttä viikkoa teillekkin!

Ps. Luvassa postaus irlantilaisilta viskitislaamoilta, joissa olen vähän aikaa sitten vieraillut. 


English Market eli Corkin kauppahalli avasi ovensa 1788. 

Goottilaistyylinen Saint Fin Barren katedraali valmistui 1800-luvun loppupuolelta.

Lauantaitunnelmia Corkin keskustassa.


Irlannin lipussa vihreä väri kuvaa katolilaisia, oranssi protestantteja ja välissä oleva valkoinen toivoo rauhaa näiden kahden välille.



8 kommenttia:

  1. Miten kauan teiltä ajaa Dubliniin?

    VastaaPoista
  2. Onpa upea tuo goottityylinen katedraali. Ei sitä aina jaksa mennä, mutta välillä sitten se meneminen onkin tosi kivaa. Me ollaan suunniteltu tulevaksi viikonlopuksi taas reissua Karkkilaan.
    Ihanaa loppuviikkoa sinulle Saara <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lieneekö iällä asian kanssa tekemistä, mutta sitä kaipaa sellaista tasapainoa. Välillä mennään,mutta sitten taas on kiva vain olla kotona.

      Poista
  3. Upeita kuvia. Kaunis tuo katedraali.
    Onneksi useimmiten saa valita, miten käyttää vapaa-aikansa.
    Aurinkoista loppuviikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapaa-aika on ainakin minulle niin tärkeää, että haluan tarkasti miettiä miten sen käytän! Katedraali on kaunis myös sisältä.

      Poista
  4. Silloin kun olin Corkissa seminaarissa reilu 10 vuotta sitten, en muista kaupungista mitään muuta kuin sen kylpylähotellin kaupungin ulkopuolella, jossa olimme ja sitten "Harry Potter"-maisen yliopiston, jossa oli avajaiset. Retkellehän me menimme sitten Bunrattyyn. Onneksi itse olin sitä ennen Galwayn seudulla. Mutta Aran-saarille pitää vielä päästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähdetäänkin sitten yhdessä sinne Aran-saarille joskus ja otetaan Allu mukaan.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!