lauantai 26. elokuuta 2017

Marimekkoa ja lankakerien loppuja

Haaveissa olisi kalustaa koko olohuone uudestaan. Saahan sitä aina haaveilla, vaan eipä tule tapahtumaan tänä vuonna, eikä ehkä ensikään... Siksipä ajatelin tehdä sellaisia pieniä ja piristäviä uudistuksia. Sohvakalusto siis on ja pysyy ruskeana, vaikka siihen olenkin täysin kyllästynyt. Pitää siis keksiä, jotain sen ympärille. 

Meillä olohuone on nimensä mukaan olohuone. Irlantilaiset eivät nimittäin välttämättä vietä omissa olohuoneissaan juurikaan aikaa. TV saattaa olla pienessä huoneessa, johon sitten ahtaudutaan istumaan, kun taas suurempi olohuone on tyhänä. 

Ystäväni kävi hakemassa minulle Marimekon kaksi haluamaani sohvatyynynpäällistä, jotka toin jo pääsiäisenä mukanani Suomesta. Tungin sisälle kaksi tyynyä, että sain niistä tarpeeksi muhkeat. Sohva kuitenkin mielestäni kaipasi vielä komannenkin tyynyn. Se syntyi neuloen!

Kai minä sitten olen hamsteri, kun lanka-arkussani on jos jonkin värisiä langanloppuja. Valitsin sieltä tyynypäällisten kanssa sopvia sävyjä ja aloin hommiin. Tämä tyynynpäällinen syntyi nopeasti, ilman minkäänlaista mallia. Tein kaksi 90 silmukkaista neiliötä ja kävin ostamassa  kirpparilta sisälle tyynyn. Virkkaisn kolme reunaa kiinni toisiinsa ja sitten työnsin tyynyn sisälle ja virkkasin viimeisen reunan kiinni. Tyynynpäällisen neulominen sujuu aloittelijaltakin! Lankojen ei tarvitse olla edes saman paksuisia ja oikeastaan onkin parempi jos ovat täysin erillaisia. Käytin tässä 3 1/2 kokoisia vartaita.

Lankoja on jäljellä edelleen vaikka kuinka, joten aloitin jo uuden tyynynpäällisen. Kun syksy saapuu oikein kunnolla, ajattelin opetella tekemään sukkia. Ostin Suomesta varastoon Seitsemää Veljestä-lankaa. Sukkaexpertti, eli oma äitini, on sanonut, että se on parasta sukkalankaa.

Seuraavat olohuoneen uudistukset ovat maton ja lampunvarjostimen vaihto. Eikös se niin ole, että hiljaa hyvää tulee? 

Onko ruutujen takana muita, joihin on iskenyt syksyyn kuuluva sisustusvimma? 




20 kommenttia:

  1. Kylläpä onkin sävy sävyyn! Raidat tuovat sopivasti ryhtiä noihin Marimekon ihaniin kuoseihin. Olet kyllä näppärä käsistäsi.
    Minä en ole muutamaan vuoteen kutonut -ainakaan niin että olisin saanut jotain valmiiksi. Olisi kyllä oikeastaan aika terapeuttista tarttua neuletyöhön...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulominen on halpaa terapiaa. Siinä unohtuu pakostakin huolet ja murheet. Sen olen oppinut, että kannattaa etsiä helppoja ohjeita. En halua stressiä liian vaikeista ohjeista.

      Poista
  2. Onpa kaunis trio nuo tyynyt. Olet kekseliäs ja taitava. Kaikilla, jotka vähääkään neulovat taitaa olla noita kerän loppuja kätköissään. Itse en keksi, mitä niillä tekisin. Joskus lapsenlapset ovat opetelleet neulomaan niillä. Kutsut itseäsi hamstraajaksi, mutta yksi ystävättäreni taitaa olla vielä enemmän sitä kuin sinä. Häneltä nimittäin löytyy komerosta iso pussi, jossa on langanpätkiä ja pussin kyljessä lukee: "Liian lyhyitä lankoja". Kannustan sinua opettelemaan sukkien neulomista. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toinen on jo puoliksi valmis. Olen huomannut, että langanlopuille tulee käyttöä, eli säilytän niitä. Kunhan saan kolmannen tyynynpäällisen valmiiksi, niin sitten siirryn sukkiin. Onneksi on youtube, josta voin katsoa, miten kantapää tehdään.

      Poista
  3. Kyllä vaan. Pää oikein kihisee kaikkea mihin haluaisin kotona ryhtyä. Onneksi tuo hellahuone-projekti purkaa pahimman tarpeen tehdä jotain. Minulla sukkakutimet on seissyt kesän ja nyt taas palan halusta päästä aloittamaan uusien sukkien kutomisen. Olen äitisi kanssa samaa mieltä, 7 veljeksellä pistelen menemään oman äitini neuvosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seitsemää veljä on neljä kerää jemmassa. Syksyllä innostun neulomisesta oikein kunnolla, vaikka kyllä minä kesälläkin istun puikot käsissä iltaisin. Kotona ei aika tule pitkäksi, aina on joku projekti kesken...ja jos ei ole, niin komeroita voi aina järjestää. Kukahan ne käy sotkemassa?

      Poista
  4. Upea kokonaisuus! Eikös vaan neulominen olekin rentouttavaa puuhaa?
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on ja mikä parasta samalla näkee kättensä työn.

      Poista
  5. Ihanat tyynyt! Mulle on iskenyt sama vimma kesan aikana, ostimme ensin ikeasta vihreat (!) matot alesta olkkariin ja uusimme eteisen kaytavamatot. Nyt vein ompelijalle verhot lyhennettaviksi kun löysin edulliset vihreat sivuverhot, uudet tyynynpaalliset vain puuttuvat mutta kuten sanoit, hiljaa hyvaa tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on meneillään olkkarin uudistus. Kaikkea ei voi saada kerralla, joten vähitellen edetään. Toisaalta se on ihan kivaa, kun voi aina jokun uudistuksen jälkeen miettiä, että mikäs tuon kanssa sopisi. Teillä nuo ompelijoiden palvelut ovat edullisia. Täällä puolestaan niin hintavia, että yritän tehdä kaikki korjauset itse. Onneksi on oma ompelukone.

      Poista
  6. Hienot tekemäsi tyynyt! Marimekko-kangas on niin tutun näköistä, sillä keittiössä roikkuvat samaa kangasta olevat verhot. :)

    VastaaPoista
  7. Pakko minunkin kommentoida, että onpa muuten todella yhteensopivat värit!

    Seitsemää Veljestä on jonkin verran muuttunut aikojen saatossa. Ymmärtäisin, että moni suositus on kummunnut menneiden aikojen laadusta. Kestävää se on edelleen, mutta ainakin minun käytössä anopin siitä tekemät sukat nukkaantuu nopeasti ja siksi oikeastaan välttelen sitä nykyisin... En ole tehnyt sukkia aikoihin, joten mitään omaa suosikkia ei ole vielä löytynyt.

    Mukavaa syksyä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa olen minäkin tuosta Seitsemästä Veljeksestä kuullut. No, omaa kokemusta ei ole, kun en ole sukkia vielä tehnyt. Tai olen joskus ala-asteella!!! Lanka ratsastaa siis entisellä maineellaan.

      Poista
  8. Hieno neuletyyny, ja nätit värit siinä, Olet taitava:)

    VastaaPoista
  9. Hauska tyyny ja tosi hyvin sopii noiden Marimekkojen kaveriksi! Mullakin on aikomus kutoa yksi tyynynpäällinen, mutta ihan helmineuletta vain. Söstrene Greneen pitää päästä heti piipahtamaan, kun se uusi mallisto saapuu ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun pitikin kertoa sulle Corkin parhaasta lankapuodista. En ehtinyt sinne nyt viikonloppuna, mutta tulevana menen käymään ja piipahdan samalla katsomassa systereiden uusimmat systeemit. Siellä kaupassa menee pakostakin ihan sekaisin.

      Poista
  10. Olen vähän samaa mieltä E:n kanssa nykyisen seiskaveikan laadusta. Itse kudon sukkia milloin mistäkin sukkalangasta. Pidän ohuemmista sukista, ja Dropsin Fabel on niihin kestävää, Opalin sukkalanka on myös hyvää. Janne ja Maija ehkä liian pehmeitä.

    Kudon aika paljon.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä katsoa mitä lankoja lankakaupan täti täällä suosittelee. Neulon ne seitsemätveljekset ja vaihdan sitten kestävämpään lakaan.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!