maanantai 12. kesäkuuta 2017

Mansikkakakkua ja pioneja

Edellisestä postauksesta jäi mansikkakakun herkullinen maku suuhun. Ensi viikonloppuna vietetään täällä isäinpäivää, joten ajattelin leipoa silloin oikein kermaisen mansikkakakun. Vaan sittenpä sainkin "tilauksen" naapuriin ja tässä tulos. Isänpäiväksi taidan tehdä, pitkästä aikaan, kinuskikakun.



Irlantilaisia mansikoita saa jo kaupoista. Minua sitten ärstyttää, kun poimivat ahneuksissaan mansikat liian aikaisin ja osa rasian sisällöstä on aina raakoja. Nyt valitsin rasioita huolella ja lähes kaikki kelpuutin kakkuuni. Kaksi pientä rasiallista mansikoita maksoi 5.00. Hinta pysyy samana koko kesän. Marjat maksavat täällä paljon, joten onneksi on pakaste ja tukku, josta saa ison pussillisen marjoja edullisesti.

Eilen kysyin äidiltä, että joko kukkapenkissä pionit kukkivat. No, ei kuulemma vielä. Nyt  on vasta tulppaanien vuoro. Sen siitä kylmästä ja liian pitkästä keväästä saa. Tuleekohan juhannuksesta vähäluminen tänä vuonna? No, ei täälläkään pääse helteillä kehumaan. Perjantainen BBQ vietettiin sisätiloissa, sillä ulkona satoi kaatamalla vettä. Ranskalainen opiskelija minulta varovasti kysyi, vahvalla ranskalaisella aksentillaan, että syödäänkö Irlannissa aina BBQ sisällä? Kun Ranskassa se on sellainen ulkoruokailu.... 

Lauantaina ei ollut lämmintä, mutta melko kuivaa, joten takapihan kunnostus jatkui. Siitä juttua myöhemmin. Juuri nyt suosikkikukkani pionit ovat kauneimmillaan. Ovat niin ihanan värisiä ja tuoksukin on huumaava. Kurja, kun niistä saa nauttia vain niin kovin lyhyen ajan. Olisihan se tietysti mukavaa, jos viikonloppuna olisi voinut syödä vaikka ulkona, mutta kukapa sinne palelemaan ja tuulikin oli niin kova, että lautaset olisivat lentäneet varmasti naapurin puolelle. (Huokaus!)



Sunnuntaina sitten satoi ja ei satanut koko päivän, ja katsoin viisaammaksi ostaa kaupasta sisustuslehden ja syvennyin sitä lukemaan. Päätettiin miehen kanssa, että ruokaa ei sitten laiteta ja kävimme pubissa lounaalla. Voisin hyvin ulkoistaa sunnuntailounaan vaikka jokaikinen viikko pubiin. Kyllästyn nimittäin välillä tähän ainaiseen ruoanlaittoon.

Lauantaisin olen muuten usein niin energinen, että teen jonkun ison paistoksen heti aamusta. Sitten saavat miehet siitä syödä, kun nälkä yllättää, kenet milloinkin, kun kaikilla on omat ohjelmansa.

Niin, ja siitä naapurin "tilaus"kakusta saa ison virtuaalipalan kummityttöni, jonka viimeisestä hienosta saavutuksesta, iloitsee täällä ylpeä kummitäti. Puoli lasta kummikseen-sanonta ei onneksi päde tässä tapauksessa. Lukekaapa täältä lisää. Kummitytössäni on roppakaupalla suomalaista sisua!


6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikö olekkin. Vielä on takapihalla muutama nupullaan.

      Poista
  2. Ihanat kakut ja kukat ja KUMMITYTTÖ! Tosi hieno saavutus valkoisten aitojen sisällä. Kävin tutustumassa blogiin ja muistelin samalla omaa innostustani hevosiin. Tosin minä taisin kymmenkesäisenä suorittaa vain ratsastuksen alkeiskurssin ja sitten ratsastelin sen verran kuin taskurahoista riitti. Eniten taisin vain lukea hevostyttö-kirjoja ja haaveilla kaikenlaista ;)
    P.S. Kiinassa kuulin, että pioni oli Keisarien nimikkokukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummityttö on kyllä todella riepas ja sisukas. Muutti kotoa pois 15 vuotiaana, että pysytisi täysin keskittymään ratsastukseen, koulun siitä kärsimättä. Kummitäti ei tiedä tuon taivaallista hevosista, eikä ole koskaan ratsastanut.

      Poista
  3. Mansikkakakku sai veden herahtamaan kielelle. Olen ajatellut, että mansikat kerätään raakoina osin, siksi, että niille jää pidempi myyntiaika. Saatan olla väärässäkin. Pionit ovat minunkin lemppareita. Suomenkin kesinä joutuu usein vain grillaamaan ulkona ja syömään katon alla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät nämä mansikanraakileet siitä enää kypsy. Pistävät ne ovelasti rasian pohjalle, että tyhmä asiakas ei huomaisi. Vaan minäpä heiluttelen rasiaa, enkä suostu raaoista mansikoista maksamaan.
      Meille on luvattu aunrinkoista viikonloppua. Toivottavasti myös toteutuu.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!