torstai 15. kesäkuuta 2017

Kärsivällisyyttä, Saaraseni, kärsivällisyyttä

Jos Irlannissa asiat etenevät sujuvasti ja vain yhdellä yhteydenotolla, on syytä juhlaan. Tätä nimittäin tapahtuu todella harvoin. Ihan yleisenä sääntönä voisi pitää sitä, että jos esimerkiksi valittaa jostakin asiasta ja pyytää sen korjausta, ei ensimmäisen kerran jälkeen tapahdu yhtään mitään. Vaaditaan soitto/sähköposti/tekstiviesti jos toinenkin, ennen kuin asialle tehdään mitään. Tähän tottuu, kun on odottanut päiväkausia ja liian monta kertaa turhaan. Siihen en puolestani ole vielä tottunut, että kun viidennen puhelinsoiton jälkeen jotain vihdoin tapahtuu, ei toinen osapuoli ole moksiskaan. Juttelee mukavia, eikä osoita merkkiäkään siitä, että potisi huonoa omaatuntoa siitä, että oli jättänyt sinut pulaan.

Siihenkin olen oppinut, että lopputulos täytyy aina tarkastaa heti. Aivan liian usein homma on hoidettu vähän sinnepäin. Irlantilaisilla on taito puhua toinen pyörryksiin... Ja kun puhutaan paljon ja nopeasti, niin siinä pakkaa väkisinkin unohtumaan, että mikä oli se jutun juuri. 

Enkä nyt kirjoita pelkästään remonttimiehistä, joita olen täällä oloaikani aikana odottanut, kerran jos toisenkin... Ihan sama pätee vaikkapa paikallisiin asianajajiin, joita ei saa koskaan kiinni. Ihan turha jättää heille viestejä, niihin ei vastata. Hyvä esimerkki on myös lähete, jonka eräs lääkäreistäni lupasi lähtettää eteenpäin. Vasta neljännen soittokerran jäkeen faksi (joo, täällä lähetteet fakstaan) oli vihdoin toisen lääkärin sihteerin pöydällä. En tiedä mihin mustaan aukkoon ne edelliset olivat leijjailleet. Eli siitä opin, että viikko sen jälkeen, kun lähete on luvattu lähettä pitää soittaa ja tarkastaa, että se on vastaanotettu ja siihen on reagoitu. Ainoastaan yksityissairaalassa nämä hommat hoituivat ilman, että työnsin nenääni asiaan.Lieneekö kyseessä rahanhimo...että saadaan potilasta laskutettua ja nopeasti? 

Töissä minulla menee uskomattoman paljon aikaa hätistelyyn ja tarkastamiseen. Olen jatkuvasti isännöitsijän tai meidän oman huoltoporukan kimpussa. Välillä väsyn koko touhuun niin, että voisin kirkua. Kun jauhat samoista asioista viikko tolkulla... 

Onneksi sitä itsekkin oppii maan tavalle, eikä tee tai toimi heti. Varsinkaan, jos kyseessä on täysin turha valitus tai pyyntö. Antaa olla vaan, kylläpä pyytävät uudestaan, jos asia on niin tärkeä... Että sitä ollaan kovasti irlantilaistuttu!

Ja pakkohan sitä on irlantilaistua, sillä muuteen alan ihan oikeasti kirkumaan tai repimään hiuksiani. Irlanti ei muutu minun takiani, mutta minun on, oman mielenterveyteni takia, muutettava asenteitani ja toimitapojani tähän maahan sopiviksi. En halua olla se jatkuvasti valittava ulkomaalainen, joka vertaa kaikkea omaan kotimaahansa. Englannissa syyllistyin siihen, joten otin opikseni ja päätin, että nyt mennään virran mukana eikä sitä vastaan.Saattaa tulla toisille yllätyksenä, mutta ei en asiat Englannissakaan sujuneet sukkelasti. Siellä puhuttiin ja luvattiin brittimäisen kohteliaasti, mutta totetutus sitten olikin, no jaa, jotain vähän sinnepäin. Ja aina etsittiin manageria...

Olisihan se tietysti aivan uskomattoman helppoa, jos lupaus olisi lupaus ja se pitäisi. Valkoisten valheiden ja välilä ihan oikeiden sellaisten, viljeleminen ei sovi minulle. Irlantilainen valhe ei ole kuitenkaan yhtä vakavasti otettava kuin suomalaisen vastaava. Se mitä suomalainen pitää törkeänä vahneena on täällä valhemittarissa sellainen pikkuinen valhe tai väärinymmärräys. Menee vuosia, ennen kuin irlantilainen valhe v suomalainen valhe avautuu...Ne nyt vain ovat eri asia.

Jos kaikki särjetyt lupaukset ja turhat odottamiset ottaa tosissaan ja niistä suuttuu oikein kunnolla, ei siitä lopulta kärsi kuin yksi ihminen, ja se olet sinä. Parempi antaa perksi, levitellä vähän käsiään ja alistua. Irlannissa nyt vaan toimitaan näin. Take it or leave it.  



Silloin, kun tuntuu, että pää näiden kanssa räjähtää, kannattaa lähteä, vaikkapa merenrannalle, kävelemään.





7 kommenttia:

  1. Kuulostaa jotenkin kaukaisesti tutulle. Mutta sillä ei ollut kyllä irlantilaisten kanssa mitään tekemistä:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, olen Theresa Williams Vuosien ajan suhteessa Andersoniin, hän murtautui kanssani, teen kaiken mahdollisen saadakseni hänet takaisin, mutta kaikki oli turhaa, halusin hänet takaisin niin paljon rakkauteni vuoksi, Pyysin häntä kaikesta, annoin lupauksen, mutta hän kieltäytyi. Selitin ongelmani ystävälleni ja hän ehdotti, että minun pitäisi mieluummin ottaa yhteyttä oikeinkirjoittajaan, joka voisi auttaa minua heittämään loitsun saadakseen hänet takaisin, mutta olen tyyppi, joka ei koskaan uskonut loitsuun, minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kokeilla sitä Lähettänyt oikeinkirjoittajalle, ja hän kertoi minulle, että ei ollut mitään ongelmaa, että kaikki on kunnossa ennen kolme päivää, että minun ex tulevat takaisin minulle ennen kolme päivää, hän heittää loitsun ja yllättävän toisen päivän, se oli noin neljätoista. Minun ex kutsui minut, olin niin yllättynyt, vastasin puheluun ja kaikki hän sanoi oli, että hän oli niin pahoillani kaikesta, mitä tapahtui, että hän halusi minun palaavan hänelle, että hän rakastaa minua niin paljon. Olin niin onnellinen ja kävin hänelle, että olimme yhdessä elämässä yhdessä onnellisena. Siitä lähtien olen luvannut, että kenelläkään tiedän, että minulla on suhde ongelma, olisin auttamassa tällaista henkilöä viittaamalla hänelle ainoaan oikeaan ja voimakkaaseen oikeinkirjoittajaan, joka auttoi minua omalla ongelmallani. Email: drogunduspellcaster@gmail.com voit lähettää hänelle sähköpostia, jos tarvitset hänen apua suhteestasi tai muussa tapauksessa.

      1) Rakkaustunnelit
      2) Kadonneen rakkauden loitsuja
      3) Avioeron loitsuja
      4) Avioliitot
      5) Sitova Spell.
      6) Breakup-loitsuja
      7) Laita edellinen rakastaja
      8.) Haluat tulla edistämään toimistosi / Lottery-loitsunne
      9) haluavat tyydyttää rakastajanne
      Ota yhteyttä tähän suuriin ihmisiin, jos sinulla on ongelmia pysyvässä ratkaisussa
      Kautta drogunduspellcaster@gmail.com

      Poista
  2. Joo, huomattu on, että meininki on eri kuin Suomessa. Ikinä kukaan ei ole soittanut silloin kun on luvannut ja nämä "oharit" vasta ottaakin pannuun. Miten kehtaavat jättää tulematta jos on varta vasten sovittu kaikille sopiva aika? Pakko kait se on vaan sopeutua ja muuttaa omia asenteitaan, mutta helppoa se ei tule olemaan.. :/

    VastaaPoista
  3. Kiitos mukavasta jutusta ja kauniista kuvista. Minusta tuo, mitä kirjoitat pätee kaikissa niissä maissa, joissa olen asunut tai viivähtänyt pitempään, paitsi Suomessa ennen. Suomalaisena sitä e ole voinut ymmärtää. Mutta mekin olemme vähitellen kansainvälistymässä, On opittava olemaan odottamatta liiikoja.

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa tutulta, ovatkohan irlantilaiset ja turkkilaiset tavoiltaan jotain kaukaista sukujuurta :D

    VastaaPoista
  5. Naulankantaan! Oiva kirjoitus taas kerran, kiitos :)

    VastaaPoista
  6. Saksassa saa (lähes) kaiken muun tunaroimisen anteksi, mutta ei myöhästymistä. Minulle on jo tullut pakkomielle ja pelkoneuroosi sen takia.Voi julmettu sitä katsetta ja syyttävää äänensävyä:"Sie sind zu spät!" (Olette myöhässä!)Kutistun joka kerta ainakin 10 cm ellen peräti puutarhatontun kokoiseksi.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!