torstai 20. huhtikuuta 2017

Takaisin kevääseen

Pari viikkoa sitten tuli mieleen, että mitäs jos lähtisin pääsiäiseksi Suomeen, äitiä katsomaan. Onneksi Dublinista voi nykyisin lentää suoraan Helsinkiin ja vielä kahdella eri lentoyhtiöllä. Lennot löytyivät helposti. Finnairin Helsinki-Dublin väli muuten on suosittu reitti myös irlantilaisten keskuudessa. Ei, että he kaikki yhtäkkiä olisivat tajunneet, kuinka kiva pääkaupunki meillä on. Helsingissä vaihdetaan konetta ja jatketaan kaukoitään. On kuulemma nopeaa ja edullistakin. Siksipä näillä lennoilla näkee talvellakin shortseissa ja varvastossuissa matkaa tekeviä. En kyllä ymmärrä moista matka-asua, sillä koneessahan on yleensä viileää ja Helsingissä voi joskus joutua juoksemaan lumisella kentällä bussiin, joka vie terminaaliin tai koneeseen. Varmasti ihan miellyttävä ja varmasti viilentävä kokemus varvastossuissa.

Helsingissä on aina yhtä kiva käydä, ja matkaväsymyksestä huolimatta (herätys kello 4.00 aamulla) menin kentältä suoraan ystäväni ja serkkuni kanssa syömään. Sen jälkeen vaihdoimme kahvilaan, kun erään teki niin kovasti mieli korvapuustia.

Torstai-aamuna Helsinki tervehti minua, ja tietysti muitakin, lumipeitteisenä. Sitä saa mitä tilaa...lunta pääsiäisenä, vaikka jouluksi sitä kyllä tilasin. Lakeuksillakin oli vielä pelloilla lunta, mutta tiet olivat onneksi jo sulat. Ilma tuntui kylmältä ja vaatetuskin olisi voinut olla himpun verran lämpimämpi. Minä kun olin jo siirtynyt kevääseen. Jotenkin kaikkialla näytti vielä niin ikävän harmaalta. Pihojen haravoinnistä päätellellen monen puutarhurin sormet syyhysivät jo puutarhaan, mutta vielä pitää odottaa.

Matkaa tehtiin taas istumalihaksia säästämättä, mutta kyllä se kuitenkin oli sen arvoista. Äänikirjojen ja mukavien vieruskavereiden ansiosta matkat menivät nopeasti. Suosittelen siis äänikirjoja ja vieruskavereiden kanssa juttelemista! Oli mukava viettää pari päivää äidin luona. Tällä lyhyellä lomalla vierailin vain yli 90-vuotiaiden luona. Meillä kävi myös ystävien ja sukulaisten lapsia trulleina. Hienoa, että tämäkin perinne jatkuu. Kokoilla en käynyt, vaikka se pohjanmaalla pääsiäsen viettoon kuuluukin. Enkä mämmiä syönyt...

Maanantai-aamuna olin jo ajoissa Dublinissa, kiitos kahden tunnin aikaeron. Ilma tuntui heti paljon lämpimmältä ja aurinkokin näyttäytyi. Kevät on täällä jo pitkällä! En millään olisi malttanut, enkä oikein jaksanutkaan, lähteä töihin. Kehittelin nimittäin matkalla mielessäni suunnitelman etupihan onnettomalle kukkapenkille. Nyt pitää myydä idea isännälle ja sitten vaan kasvihuoneelle...  

Kiitokset taas kerran serkuille majoitukseta ja kyydityksestä. Kesällä nähdään!





16 kommenttia:

  1. Olisipa ollut mukavaa, jos Suomineito olisi ottanut sinut keväisemmissä merkeissä vastaan:)
    Valitettavasti nyt on kevät tullut todella keikkuen. Välillä tuntuu, että ilma on kylmemmän oloista kuin talvipakkasilla.
    Sukulaisia on silti mukava nähdä ja sehän, jos mikä, lämmittää mieltä.
    Mukavaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti siellä pian sää paranee ja pääsette nauttimaan keväästä oikin kunnolla!

      Poista
  2. Jostain syystä tämä kevät ei ole oikein edennyt. Sinä osasit sentään varautua kylmään, nuo koneen vaihtajat eivät ehkä ole osanneet ajatella Helsingin säätä, jos ovat ekakertalaisia. Uskon vierailusi tehneen senioreista onnellisia. Ainakin minä ilahdun nuorten näkemisestä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niin kukkapenkkisikin. Mukavaa kevään jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun olisi pitänyt ottaa mukaan lämpimämpiä vaatteita. Jotenkin se kevät siellä tänä vuonna tulee todella hitaasi. Senioreita oli mukava nähdä. Kukkapenkkini sai tänä viikonloppuna kyytiä, kun siinä ei kasva muuta kuin rikkaruohoja. Täytyy vielä ostaa siihen pari puskaa, nyt on kovin aution näköinen!

      Poista
  3. Kuulostaapa mukavalta reissulta. Voi kun täältä meiltäkin voisi käydä kääntymässä Suomessa!

    Minäkään en ymmärrä niitä jotka lentomatkustavat varvastossuissa ja shortseissa, en ymmärrä oli lähtömaa tai kohde sitten mikä hyvänsä. Kentillä ja koneessa on usein tosiaan melko vilakkaa ja sukille ja pitkille housuille ja muillekin kerroksille on käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vielä koti olisi Helsingissä tai lähettyvillä, kävisin varmasti useammin. Minulla on Helsigistä vielä pitkä matka kotiin, mutta hyvin ehdin sinnekkin pariksi päiväksi.
      Näitä varvastossumatkalaisia jaksan ihmetellä. Voihan koneeseen tulla joku vika, ja silloin voi pääty vaikka minne talven keskelle. Itse pistän etelään mennessäkin aina farkut jalkaan, kun ilmastointi on niin tehokas.

      Poista
  4. Toivottavasti kukkapenkkisi toteutuu! Mä en tiedä lentomatkailusta mitään kun ed. kerrasta on 11 vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkapenkki sai kyytiä ja nyt pitäisi keksiä vielä jotain puskia tilalle. Oli kyllä maailman surkein penkki, joten onneksi vihdoin saimme sen maantasalalle.
      Ei tämä lentomatkailu ole kyllä mitään luksusta. Liikaa ihmisiä ja pitkiä jonoja. Ja sitä odottamista...

      Poista
  5. Kuvistasi päätellen on ollut vielä melkoisen rapsakka keli Suomessa. Tässä vaiheessa ero kevään etenemisessä vielä näkyy, mutta tuolla pohjoisessa se muutos tapahtuu sitten todella nopeasti.

    Kukkapenkki-idea kannattaa toteuttaa, kun sellaisen kerran ehdit kehitellä. Usein tuollaiset jäävät harmillisesti haaveilun asteelle, jos ei tartu heti toimeen. Tietäisitpä montako kukkapenkkiä minäkin olen mielessäni rakennellut ;). Nyt ei ole edes paikkaa kunnon kukkapenkille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät vaihtuu kesäksi Suomessa ihan silmissä. Täällä se jää monesti päälle, eikä kesää tule ollenkaan.
      Kukkapenkki-idea oli sellainen, että revimme kaikki kukat ja puskat penkistä pois. Sitten muovi alle ja haketta päälle. Nyt sitten mietin, että josko siihen vaikka pari puskaa istuttaisin. Paikka saa huonosti valoa ja siinä ei kasva hyvin muuta kuin rikkaruohot. Tai siis kasvoivat.

      Poista
  6. Miten iloinen olenkaan, kun pääsit äidin luo. Luulen, että kelit oli siinä ihan sivu seikka. Sen ymmärtää silloin, kun äitiä ei enää ole? Viime päivinä olen kärsinyt äiti-kompleksia. Mietin, että olenko sellainen äiti, jonka luo lapset haluavat tulla sitten, kun ovat jo muuttaneet pois?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, että sää on sivuseikka.
      Minäkin olen ajatellut, että entäs jos poikein tulevat puolisot eivät haluakkaan tulla meille. Mitäs sitten tehdään?
      Omat lapset tulevat varmasti, sillä kotona on jääkaappi täynä! Se riittää yksin syyksi lähteä käymään äitiä ja isää katsomaan.

      Poista
  7. Kiitos mukavasta matkaseurasta Dublin-Helsinki lennolla! Terveisin Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla sinusta! Matka meni kyllä todella nopeasti jutellessa. Toivottavasti työhönpaluu pitkän loman jälkeen sujui hyvin. Täällä oli aamulla autonikkunat jäässä. En meinannut uskoa silmiäni.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Yksi isäntä minua katsoi ihmeissään, kun halkopinoa kuvasin!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!