maanantai 10. huhtikuuta 2017

Rahaa menee...

Tuntuuko teistä koskaan, että rahaa vaan menee, mutta se ei näy missään? Siis, jos ostan 50.00 eurolla puseron, niin minulla sitten ainakin on se pusero, joka näkyy. Suurin osa rahanmenosta on näkymätöntä ja valitettavasti pakollista. 

Tässä otteita viime ja tältä viikolta. Ensin maksoin 135.00 jätemaksua. Kierrätys- ja biojäteroskikset tyhjennetään vuoroviikoin. Laskussa mainittiin tiukasti, että jos et maksa, niin roskis jää tyhjentämättä. Kaikki tietävät mitä siitä seuraa, joten 135.00 lähti ripeästi "roskafirman" tilille. 

Alkuviikosta koululle meni 40.00 Juniorin Belfastin pelimatkaa varten. "Tällä kertaa pääsimme halvalla, koska pojat majoittuvat perheissä", kertoi hockeyvalmentaja kirjeessään. Matkaa varten hain pankista 60.00 puntaa. Sitten tajusin, että olin unohtanut maksaa koulun järjestämistä hockeyharjoiutuksista 200.00 lukuvuosimaksun. Auts. Sekin piti hoitaa alta pois.

Auto on alkanut oikkuilemaan. Mies vei sen korjaamolle. Autokorjaamon miehen tyly tuomio: "Vähintään 800.00 euroa." Nyt mietimme kannattaako sitä edes korjata.

Posti puolestaan toi aamulla minulle kirjeen sairaalasta. Olivat "unohtaneen" laskuttaa omavastuuosan alkuvuodesta tapahtuneesta unitutkimuksesta. "Voisitteko ystävällisesti maksaa 170.00 niin pian kuin mahdollista", sanoi sairaala. Kai sitä on voitava, sillä samaisen sairaalan kanssa asioin jatkuvasti.

Niin, ja kiinteistövero talostamme oli sitten tänä vuonna 460.00. "Voisitteko ystävällisesti maksaa tai...", kirjoitti puolestaan Irlannin valtio. Koska moni jätti tämän veron viime vuonna maksamatta, otetaan se suoraan palkasta, jos ei maksua kuulu 14 päivän sisällä kirjeen päivämäärästä. Taas oli ystävällisesti voitava, sillä palkkaani ne eivät kyllä koske. 

Eikä siinä vielä kaikki. Hammaslääkäri on tehnyt minulle purentakiskon, ja sain ystävällisen viestin mennä sitä kokeilemaan. Samalla minua muistutettiin lempeästi, että vempele maksaa sitten 700.00, josta en saa kuin mitättömän summan takaisin. Thank you very much! Välttämätön ostos uniapean takia, sillä en mielläni ala nukkumaan maski naamalla. Vähemmän ystävällisesti irvistin tekstiviestin nähdessäni... 

Eikä rahaa mene vain juniorin harrastuksiin...Jooga ja espanja vievät myös osansa. Maksoin viime viikolla 120.00 kymmenestä espanjantunnista (muchas gracias)ja 54.00 kuudesta joogatunnista (namaste). Nyt kyllä täytyy puolustuksekseni sanoa, että joogatunnit ovat edullisia, eikä 12.00 euroa kahdesta tunnista espanjaa, pätevän opettajan johdolla, ole paljon.

Kun eilen ruokakaupassa lappasin kärryllisen ruokaa liukuhihnalle (huom! mukana myös uusi taskulaskin Juniorille, koulua varten) ja sen jälkeen kävin vielä lihahaupassa, tulivat sapuskat ja se taskulaskin maksamaan 100.00. No, nämä ostokset sentään näkyvät jääkaapissa, ja mahdollisesti myös vyötäröllä.

Eli, näin ne rahat häviävät tililtä ihan huomaamatta. Jos tuolla listalla olisi ollut uusi käsilaukku, vaatteita tai ravintolassa syömisiä niin voisin läpsäistä itseäni ja sanoa, että mieti vähän, tyttö hyvä, tuon olisit voinut jättää väliin! Tottakai aina voi karsia menoistaan, mutta se on selvää, että ihan normilelämäkin, ilman luksusta, tulee välillä todella kalliiksi. 

Syy tämänpäiväiseen postaukseen oli se, että tässä kapinoin sitä kuvaa vastaan, jonka niin monet bloggaajat rahankäytöstään antavat. Jatkuvaa ostamista ja vielä kalliita merkkituotteita. Hyvin harvoin sanotaan, että hei teki kovasti mieli uutta kevättakkia, mutta se oli minulle liian kallis. Tai että piti tehdä valinta uuden käsilaukun tai auton vakuutuksen välillä. Sekin lukijana ihmetyttää, että on juuri ostettu uusi asunto, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että nyt lähdetään kahdeksi viikoksi etelään, ja sillä välin asuntoa rempataan. Heti sen jälkeen uudet huonekalut saapuvat. Ja matkalle mukaan lähtee matkalaukullinen tai kaksi, ihania ja tietysti uusia, vaatteita. Siis, että koskaan ei jouduta tekemään valintoja tai uhrauksia. Kuinka monella suomalaisella on, ihan oikeasti, elämä näin lokoista? 

Onko sitten ihme, jos lukija kokee oman elämänsä tylsäksi ja köyhäksi, kun ei pysty samaan. Kaikki eivät osaa lukea postauksia kriittisesti tai riven välistä. Eivätkä lukijat aina muista, että blogi ei koskaan anna täysin oikeaa kuvaa kirjoittajan elämästä, vaan sinne päätyy vain niitä parhaita paloja. 

Ei kuulostaisi kovin kirjoittajaa imartelevalta, jos postauksessa mainittaisiin, että juuri Kustin polkema käsilaukku oli palautettava, koska asuntolainaa piti lyhentää seuraavalla viikolla, eikä molempiin budjetti venyisi. Kuva: hernekeittopurkki ja pankin logolla varustettu kirjekuori...


***
Nämä kuvat ovat toissa sunnuntaiselta kävelyretkeltä. Mukana matkassa ystäväni koira Liby. Onneksi raittiista ilmasta ja kävelystä metsässä ei rahasteta...ainakaan vielä.








22 kommenttia:

  1. Ihanan aito postaus!Tää kuulostaa niin tutulta! :D Oon jättänyt jo aikaa sitten lukulistalta pois ne turhanpäiväset blogit, jossa rahaa riittää koko ajan joka juttuun ihan simona ja kaikki on ihan viimesen päälle..

    Ostettiin syksyllä omakotitalo, jota ollaan rempattu marraskuusta asti, nyt asutaan omassa rivarissa, joka maksaa myös ihan rutosti. Eli asumiskustannukset on tällä hetkellä kaksinkertaiset, niin siinä paljon pienestä palkasta enää hirveesti mitään kummempaa sitten tehdä. Veronpalautuksia odotellessa, kun tulee kotitalousvähennykset takaisin.

    Ihanaa pääsiäisviikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin jaksan ihmetellä, että mistä sitä rahaa riittää kaikkeen ja jatkuvasti. Eikä ikään joudu luopumaan jostain haaveesta, kun joku muu hankinta menee edelle.
      Remppa maksaa aina paljon ja jos vielä joutuu maksamaan elämisestä kahdessa paikassa, niin paljon pitää tienata, ettei se tuntuisi missään. Toivottavasti remontti valmistuu pian ja verottaja lähtettää mukavan kirjeen!

      Poista
  2. Olen realististen blogien ystava ja sen takia sinunkin blogistasi tykkaan. Maku on mennyt niista joissa vaan ostellaan ja kuvat ovat pelkkaa jarjesteltya ihanaa. Rahat katoaa, viime perjantaina kavin kaupassa ja ostin vahan sita sun tata mutten mitaan kovin kallista, jarkytyin kun loppusumma oli 100 tl ja tavasin laskua pitkaan etta mista se summa muodostui. Hinnat ovat nousseet joten ei auttanut valittaa. Edellisella viikolla hajosi puhelin ja taytyy sanoa etta sinne uponnut summa kylla kirpaisi silla en ole kovin kiinnostunut puhelimista, olin suunnitellut sille rahalla muuta kayttöa kuten uudet verhot ja matot mutta ne nyt saivat siirtya. Joku toinen varmasti olisi onnellinen uudesta puhelimesta mutta itse olisin kayttanyt viela sita vanhaa romua mielellani ellei olisi mykistynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ärsyttää nämä "yllätykset", joihin on pakko reagoida ja heti. Ilman puhelinta ei pärjää kauan. Lääkäriinkin on mentävä, jos hätä on ja ruokaan saa rahaa uppoamaan, vaikka tarkka yrittää ollakkin. Minua pisti vihaksi nämä hammaskiskot, joille tuli hintaa ihan kiitettävästi. Autokin pitäisi vaihtaa, mutta se saa nyt odottaa vähän aikaa. Toivottavasti ei hajoa lopullisesti ihan heti. Ja sitten koulusta tulee jatkuvasti jotain maksettavaa.

      Poista
  3. Täällä samanlaista rahatuskaa.. auto oli tarkistuksessa ja pitäisi uusia laakereita ja jarrulevyjä palkoineen. Menee taatusti muutama satanen, eikä voi muuta kuin korjata kun katsastus on tehtävä kuun loppuun mennessä. Hammas halkesi ja poistettiin. Tästä lasku 500€. Kun laittaa implantin kruunuineen päälle tulee hintaa noin 2500 jos sen tekee Suomessa. Luokkaretket, rippikoulut, tukanleikkuut, kengät upottavat teiniin monta sataa ja ne kaikki juuri nyt samassa kasassa. Voi tätä rahanmenoa! Mutta muistetaan, että rahaa ei täältä kukaan ota mukaansa kun lähdetään. Ei muuta kuin raha kiertämään ja Visa vinkumaan, niin kauan kuin vinkuu....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hammaslääkäriinkin on mentävä heti. Ei sitä haljenneen hampaan kanssa voi kauaa olla. Miksi muuten kaikki tapahtuu aina samaan aikaan? Niin kuin sinullakin hammas ja auto. Siinä saa lyödä euroja pöytään. Tuntuu, että Juniorin koululta tulee joka viikko joku lappu, että pitää maksaa sitä sun tätä. Palkka käy tilillä ja häipyy sieltä taas vauhdilla...

      Poista
  4. Hykertelin taas tälle postaukselle, niin totta tuon rahan menon suhteen :) Jääkaappiin tulee hetkeksi täytettä joka näkyy, mutta voi tietty näkyä vyötärölläkin :D
    Tosiaan sitä rahanreikää kyllä riittää, ihan normi laskutkin - netti, puhelin, jätteet, sähkö yms vievät jo tuloista ihan ison erän. Siihen kun sitten joku kodinkone hajoaa, niin on butjetti sekaisin.
    Onneksi on millä maksaa nuo joka päiväiset menoerät, siitäkin täytyy olla iloinen!
    Ihania keväisiä kuvia!
    t. Marketta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin näitä normilaskuja riittää. Neljä kännykkää, sähkö, kaasu, kaksi autoa jne... Aina on jotain maksettavaa. Tyytyväinen tosiaan saa olla, että palkaa juoksee ja pystyy maksamaan laskunsa.

      Poista
  5. Voi just näin. Itse kun joka kuukausi puntaroi, mitä tarpeita (yleensä lasten) juuri siinä kuussa kustannetaan, tuntuu hullulta lukea toisen tuhlaavan tuosta vain satasia käsilaukkuihin, lastenvaatteisiin tai milloin mihinkin. Ihän se mitään minulta pois ole, enkä ole kateellinen, mutta on vain niin kovin kaukainen ajatus, että voisi vaikka lastenvaatekutsuilta tehdä parin kolmensadan euron tilauksen. Enkä sittenkään varmasti tekisi niin, jos rahaa olisi. Kaiken ylimääräisen kyllä kohdentaisin Suomeen matkailuun :) Ja tällä tavalla vaatimattomalla budjetilla niitä extroja kyllä arvostaa sitten pilviin, oli se sitten vain kaunis edullinen paita Penneyssistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toiset käyttävät uskomattomia summia esim lastenvaatteisiin. Ei mitään järkeä, koska lapsi kasvaa ja halvempiakin vaatteita on tarjolla. Eläminen Irlannissa ei ole halpaa ja vaikka meitä kaksi töissä käykin, rahaa menee. Eikä eletä edes mitään luksuselämää.

      Poista
  6. En voinnut lukea postaustasi nauramatta, vaikka tuon saman kokeminen ei juurikaan arjessa naurata. Osaat kirjoittaa osuvasti. Kiitos postauksesta kuvineen. Voitteko ystävällisesti maksaa? Ollaanpas Irlannissa kohteliaita. Meillä tulevat kiinteät laskut sähköisinä, eikä niissä ole yhtään olkaa hyvää tai kiitosta. Kun joutuu laskemaan, mihin rahat riittää, arvostaa kaikkea ekstraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tosiaan vielä lähtetään usein lasku. Sitten siinä vielä pyydetään kohteliaasti anteeksi, jos olet jo laskun maksanut. Olenkin oikein tyytyväinen, jos postiluukusta ei tipahda muuta kuin joku mainos.

      Poista
  7. Monet bloggaajat saavat näitä ihanuuksia bloginäkyvyyttä vastaan, tai ainakin alennusta niistä. Itse jätän blogeiksi naamioidut mainokset lukematta - ne ovat tylsiä sitä paitsi.

    Jooga ja espanjantunnit kuulostavat houkuttelevilta, just nyt niihin ei ole aikaa. Joku toinen olisi niihin menneillä rahoilla ostanut jonkun vaatteen ja hehkuttanut sillä blogissa. Ja samaa voisi sanoa tuosta juniorin harrastuksesta: moni bloggaaja kenties niin nuori, ettei lapsista ole tuollaisia kuluja, mutta se sama raha voi mennä lasten vaatteisiin ja leluihin, ja niistä kirjoitetaan postaus. Että kai osin kyse on myös valinnoista.

    Mutta asiaa sivuten: Brittein saaria pidetään alhaisen tuloveron maana ja palkkoja hyvinä, mutta oma kokemukseni naapurista on, että sitten jokin muuu on kalliimpaa eikä ero ole kovin loppujen lopuksi suuri. Britanniassa on veroluontoisena maksuna council tax, jonka piti olla väliaikainen Thatcherin ajoista, ja koska se riippuu asuinkiinteistön arvosta, niin sen on merkittävä menoerä isoissa kaupungeissa. Myös energia (sähkö, kaasu) on kallista Suomeen verrattuna. Puhumattakaan mahdollisesta päivähoidosta, jonka päivätaksat ovat huikeita. Ruoka taas on joko kalliimpaa tai halvempaa sen mukaan mitä ja mistä ostaa. Lisäksi jos olet suomalaisella rahoituksella ulkomailla, punnan kurssi vaikuttaa siihen, mitä sillä rahalla saa.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eiväthän bloggaajat välttämättä maksa kaikista esittelemistään tuotteista mitään. Saavat jopa korvaustakin siitä, että kirjoittavat tuottesta positiivisen jutun!
      Rahankäyttö tietysti on usein valintakysymys. Ei ole pakko harrastaa ja voi käyttää ne rahat sitten vaikkapa vaattesiin.
      Council tax tuli Englantiin silloin kun siellä asuin. Siihen meni paljon rahaa, päivähoidosta puhumattakaan. Toisen lapsen synnyttyä jätin työpaikkani, sillä hoito olisi ollut aivan liian kallista. Minun ei siis olisi kannattanut käydä töissä! Lontoo ainakin oli aivan järkyttävän kallis paikka asua, enkä sinne kaipaa. Oman asunnon ostaminen siellä on nykyisin todella vaikeaa, kun hinnat ovat aina vain korkeat.

      Poista
  8. Noinhan se on. Minulla on tapana todeta, että minun miljoonani kävelevät kahdella jalalla (=kolme aikuista tervettä lasta). Niin sinunkin. Jos minun olisi pitänyt valita kaukomatkan, käsilaukun, merkkivaatteitten, kalliimman auton,hienomman asunnon tms. ja yhdenkään lapseni välillä, niin en olisi jättänyt ketään heistä synnyttämättä. Jotkut rakastavat lapsia, toiset tavaraa.Joillekin ei ole suotu kumpaakaan. Kun katson rakkaita lapsenlapsiani, niin totean tehneeni paljon elämässäni oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, mielummin olen kahden lapsen äiti,vaikka se tarkoittaa, että joutuu luopumaan joistakin asioista. Perhe menee kaiken edelle ja vasta sitten tulevat muut asiat.
      Jouduimme maksamaan vanhemman poikani raudat ja niille tuli hintaa monta tonnia. Sanoimmekin pojalle, että hänen suussaan on parin loman rahat...

      Poista
  9. Ystävälläsi on aivan ihana koira; tulee niin hoitokoirani Vili mieleen! Mukavaa ja rauhaisaa - tai minkälaista nyt haluat - pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekkin ihana koira? Tuo turkki on kyllä ihmeellinen, kun hylkii likaa.

      Poista
  10. Just niin ihana ja rehellinen postaus!! Rahaa todella palaa ihan kaikkeen arkiseen ja palkka ei tavallisella työmyyrällä ole mikään isoa. Monella tietenki paljon pienempi. Mä nauti myös eniten näistä tavallisista jutuista realistisissa blogeissa. Kiitos sinulle ja hyvää pääsiäistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka jaksaa hehkuttaa jatkuvasti omilla hankinnoillaan? Uskon, että lopulta lukijatkin kyllästyvät. Kuinka monella on varaa ostaa tonnin käsilaukku ja käydä neljä kertaa vuodessa lomalla?

      Poista
  11. Kiitos tästä rehellisestä postauksesta! Tämä on aitoa elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäpä juuri. Luulen, että suurin osa teistä lukijoista elää ihan tavallista elämää, jossa laskujaa pukkaa eikä luksustavaroihin jää rahaa.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!