sunnuntai 28. elokuuta 2016

Minne katosivat hillot ja mehut?

Maan ainoaan Ikeaan on meiltä matkaa. Pitää matkustaa Dubliniin asti, että saa ruokakaappiinsa mustikka- ja puolukkahilloa sekä minun rakastamaani mustikkamehua. Mukaan lähti tietysti myös keksejä ja korppuja yms.  Sitten ostin kymmenen tuoksukynttilää syksyn pimeitä iltoja valaisemaan, astioita keittiöön ja lakanoita. Ja päätyihän sinne koriin muutakin mukavaa.

Korvapuustit käytiin syömässä Ikeaan saapuessa ja lihapullat sieltä lähtiessä. Kiitollinen olin taas ruotsalaisille, kun tälläisen ihanuuden ovat keksineet. Minä en tarvitse huikeita nähtävyyksiä; Ikea tekee minut onnelliseksi.

Dubliin jäävät ostokset jäivät tietysti Dubliniin. Mukaan pakkasin vain kaverille menevät lakritsit ja lautaset sekä yhden pullon sitä ihanaa mustikkamehua. Loput tavarat jätin miehen autoon, jolla hän tulisi seuraavana viikonloppuna kotiin. Ei tarvitsisi raahata ostoksia bussiasemilla.

Maanantaina minulle soitti kypsä ja kiukkuinen mies. Autoon oli murtauduttu yöllä. Taka- ja sivuikkunat piti vaihtaa ja jotain papereita oli myös otettu sekä peruutuspeili. En sitten älynnyt kysyä, että ei kai minun hilloihini oltu koskettu, koska oletin, että dublinilaisvaras tuskin innostuu puolukkahilloista tai tuoksukynttilöistäni.

Perjantaina mies saapui kotiin. Minä sitten kysymään, että onko se Ikean kassi vielä autossa. Mies katsoi minua ihmeissään ja muistutti, että autoonhan murtaudutiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ne ilkeät varkaat olivat vieneet mukanaan myös se Ikean kassillisen tavaraa. Siitäkös minä reimastuin. Niin, että se niistä mustikkaherkuista. Olin kun lapsi, jolta vedettiin tikkari suusta pois.
Ihan kuulkaa meinasi kiukunkyyneleet tulla.

Nyt pitää puhua mies ympäri, että joskos joku ilta käväisisi Ikeassa ja ilostuttaisi rakasta vaimoaan hillopurkeilla ja mehutiivisteillä. Tuoksukynttilät saan täältäkin ja astoita kävin jo lauantaina kiukuspäissäni ostamassa.

Ikkunoiden korjaaminen maksoi 350,00. Poliisia ei paikalle mies viitsinyt soittaa, koska senhän nyt tietää, että eivät ne mitään asialle voi. Hänellä oli muutankin kiire töihin, joten vei vain auton korjaamolle ja se siitä. Ihan jokapäiväistä rakkaassa pääkaupungissamme, jossa autoja katoaa harva se päivä.

Jos saisin nämä konnat kiinni, niin löisin niiltä pesäpallomailalla tajun kankaalle. Ettäs kehtasivat varastaa toisen hillopurkit.




14 kommenttia:

  1. MInä luulen, että varkaat näkivät ikkunasta sinun hillosi ja mehusi eivätkä voineet vastustaa kiusausta, vaan pistivät ikkunat mäsäksi ja pistivät juhlat pystyyn. Että sinun vika koko homma:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olisi vaan pitänyt ostaa jotain vaikeasti koottavia huonekaluja ja ruuveja!

      Poista
  2. Vai hillovarkaita!! Mahtoiko miestasi vahan huvittaa jo siina vaiheessa kiukunpuuskasi ja sen syy... ei vaan, kylla mina olisin reagoinut varmasti ihan samanlailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei auta itkut markkinoilla. Jospas ensi viikolla saisin lisää mehua ja niitä hilloja. Vähän lupaili siihen malliin.

      Poista
  3. Pahimmanlaatuisia rosmoja selvästi!

    VastaaPoista
  4. Ihan samaa mieltä Paluumuuttajattaren kanssa, varkaat halus vain hillot, olishan ne muuten vieneet sen auton. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs tuosta autosta...mutta ne hillot. Veivät muuten peruutuspeilin. Se kuulemma tarkoitta sitä, että oli tilausjuttu. Myivät sen peilin sitten sitä tarvitsevalle. Kätevää!

      Poista
  5. No voihan kökkö. Toivottavasti rosmolaiset saivat edes vatsanpuruja ylenmääräisestä herkuttelusta. Ja kyllä sen miehen on nyt lähdettävä Ikean mustikkametsään. Mitäs jättää arvokkaan lastin noin holtittomasti valvomatta! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavan kerran saa nukkua sen sinisen kassin kanssa. Toivon minäkin, että rosmot saivat joko vesiripulin tai sitten pahemman luokan ummetuksen.

      Poista
  6. Miten huono tuuri! Ikea on täälläkin monen onnela. Mun pitää nyt parantua nopeasti, sillä käymättä on vieläkin Tampereen Ikea ja meiltä on sinne vain noin 2 tunnin ajo ja sieltä voi sitten jatkaa äidille. Meidän takkahuoneen punainen nahkasohvakin, se jossa löhön katsomassa brittiläistä ja tanskalaista jännitystä, on Ikeasta.

    R. keräsi kakkospakasstimen täyteen mustikoita. Joka viikkko on kuningatarsoppaa ja sen kanssa usein haudutettua riisipuuroa. Vatut ostin.

    Tosi huono tuuri teillä. Kävisikö sama meillä, jos jättäisimme auton asemalle ja lähtisimmekin junalla Hesaan viikonlopuksi? No, ei kannata pahaa manata esille: Hypätään ojan yli vasta kun se on kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, että otat kettinkiä ja munalukon mukaan ja kiinnität sen Ikean kassin rivat vaikka vararenkaaseen kiinni. Ihan tuli nälkä kun luin tuosta kunigatarsopasta ja riisipuurosta. Toivottavasti voit jo paremmin!

      Poista
  7. Voi kiukutus! Olisin kyllä itkenyt minäkin!

    Meillä murtauduttiin autoon joitakin vuosia sitten ihan keskellä päivää, kun hain nuorimmaista päiväkodista. Saalis jäi laihaksi, mutta meille koitunut työ ja harmi olivat mittavat (auto täynnä lasia, korjaaminen, viety lompakko kortteineen, kalenterit yms. laukussa olleet jutut). Onneksi avaimet olivat kaikki takintaskussani.

    Karma hoidelkoot hillovarkaat! Toivottavasti saivat ähkyn ja mustikkatahroja vaatteisiinsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut ollenkaan ensimmäinen autovarkaus meillä. Näitä Dublinissa sattuu jatkuvasti. Onneksi Corkissa on rauhallisempaa.
      Toivon rosvoille joko löysää tai kivikovaa vatsaa!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!