torstai 21. huhtikuuta 2016

Ratti väärällä puolella

Sitä ollaan aloittamassa loma autoillen Irlannissa. Matkatavarat ovat tavaratilassa, reitti mietitty, majoitukset varattu eli ei muuta kuin menoksi. Kuski hoputtaa seuruettaan autoon ja on jo istumassa, vanhasta muistista, vasemmalle puolelle, kunnes viime hetkellä tajuaa, että jotain tärkeää puuttuu. Ja, rattihan se on joka puuttuu. Se on tietysti toisella puolella. Edessä siis penkin vaihto. 

Olen itse tottunut ajamaan kummallakin puolella tietä. Vaihto onnistuu nykyisin aika hyvin, sillä keksin kauan sitten muistisäännön, jonka avulla pysyn sillä puolella tietä kuin pitääkin. Mielessäni kuvitten tutut ristetykset kummassakin maassa. Oikosulun tullessa, muistelen sitä tuttua ristetystä ja tiedän heti kummalla puolella pitää ajaa. Näitä oikosulkuja tulee onneksi harvoin ja yleensä juuri maahan saapumisen jälkeen. Sekin auttaa, kun takoo päähänsä, että keskiviiva on aina kuljettajan puolella. Siis jos ajaa paikallisella autolla. Kovin mielelläni en ajaisi täällä suomalaisella autolla, enkä Suomessa omalla autollani. 

On muuten aluksi paljon helpompi ajaa vilkaassa liikenteessä, kuin jossakin kärrypolulla, jossa vastaan ei lönkyttele kuin vanha koira. Ajamiseen tottuu nopeasti, eikä vaihteiden vaihtaminenkaan väärällä kädellä tunnu oudolta. Tarkkana kannattaa kuitenkin aluksi olla, enkä rättiväsyneenä lähtisi ensimmäistä kertaa ajamaan. 

Eikä se tarkkana olo lopu vain parin ensimmäisen päivän kuluttua. Irlannissa teiden kunto vaihtellee suuresti, joten etenkin maaseudulla ajaminen vaatii keskittymistä. Tie kapenee yhtäkkiä, tulee tiukka mutka tai silta, jonka yli ei mahdu kuin yksi auto kerrallaan jne. Ja sitten on kuoppia, jonka syvyyttä ei tajua, koska ne ovat täynä vettä. Ero normiteiden ja maaseututeiden välillä on suuri. Maaseutu on kuitenkin niin kaunista ja maisemat upeita, että kannattaa poiketa suorimmalta reitiltä ja ajella välillä kapeilla ja mutkaisilla teillä. 

Paikalliset ajavat näillä teillä aivan liian lujaa, vaikkakin nopeusrajoituksen mukaan. Näissä mutkateiden nopeusrajotuksissa ei ole mitään logiikkaa. Liikennemerkki näytää 80 km/h, mutta 50 km/h tuntuu hurjalta vauhdilta. Päästäkää siis puskurissa roikkuva suosiolla ohi, kun siihen tulee tilaisuus. Muuten ne lähtevät ohittamaan ja takuuvarmasti sellaisessa kohdassa, jossa näkyvyys ei ole hääppöinen.

Irlanilaisilla on ihmeellinen suhtautuminen valoihin ja heijastimiin. Autonvalojen päälle laittaminen näyttää olevan monelle todella vaikeaa. Heijastimista en jaksa enää edes paasata, mutta ilokseni voin sanoa, että heijastinliivejä näkee nykyisin jo aika paljon. Jalkakäytäviä on, mutta nekin saattavat yhtäkkiä loppua toisella puolella tietä ja jatkua puolestaan toisella. Liikenteessä on myös pyöräilijöitä, mutta vähän pyöräteitä. Siksipä pyöräily ei ole ihan riskitöntä. 

Moottoritiet ovat moottoriteitä täälläkin. Tietullia pitää maksaa joillakin reiteillä, mutta se ei räjäytä pankkia. Ja sitten vielä yksi irlantilainen erikoisuus: tienviitoitus ei välttämättä ole kovin selvää, etenkään maaseudulla ajaessa. Viittoja on vähän tai ei ollenkaan tai sitten kymmenen kerralla! Etäisyydet ja nopeusrajoituset ovat nykyisin onneksi kilometreissä, eli ei tarvitse miettiä maileja.

Olen itse ajellut viimeiset kolme viikkoa vuokra-autolla. Tarvitsemme kolmea autoa, joten päätimme vuokrata minulle ma-pe pienimmän ja halvimman auton. Ilman mitään ylimääräisiä vakuutuksia maksaa viiden päivän vuokra minulle €50.00. Eli €10.00 päivä. Nyt on tietysti se halvin kausi menossa, mutta auton vuokraaminen ei täällä ole muulloinkaan kallista.  

Ylimääräisten vakuutusten ottamista kannattaa miettiä. Ehkä on itsellä rauhallisempi olo, kun tietää, että vakuutus korvaa, jos tarvetta on. Ja se lommohan voi tulla vaikka parkkipaikalla, kun naapuri avaa oman ovensa vähän liian ponnekkaasti.

Ne ajat ovat Irlannissa myös takanapäin, jolloin pubista lähdettiin muutaman kolpakollisen jälkeen autolla kotiin. Rattijuopumusraja on sama kuin Suomessa, joten kun Paddy on pinttinsa juonut lähtee hän nykyisin kiltisti kävellen kotiin tai soittaa taksin. Taksilla ajaminen muuten on huomattavasti edullisempaa täällä kuin Suomessa.

Etenkin Dublinissa pitää olla tarkkana mihin autonsa siellä yöksi parkkeeraa. Mieltä on varastettu pääkaupungissa kaksi autoa. Katosivat vain yön aikana. Langon kotiin murtaudutiin, ihan vain autonavainten takia ja niin vietiin upouusi tila-auto. Dublinin keskustassa autosta ei ole muuta kuin vaivaa. Kannattaa vuokrata auto vasta, kun Dublin on kierretty tai jos olette lähdössä kotiin, niin palauttakaa auto ensin lentokentälle ja sitten Dubliniin kierrokselle. Julkinen liikenne on kattavaa, joten autoa ei pääkaupungissa tarvitse.

Ajamista täällä ei kannata pelätä, ja auton vuokraaminen on ehdottomasti helpoin tapa lähteä kiertämään tätä kaunista saarta. Olisi kiva kuulla kokemusia teiltä, jotka olette täällä ajaneet! Karoliina ja Satu kommentoimaan!



16 kommenttia:

  1. Me ollaan tulossa TAAS syksyllä, viidettä kertaa :D Tällä kertaa suunnitelmissa Dingle ja ympäristö, ja siellähän auto olisi aika tarpeellinen mutta kukaan meistä ei oikein uskaltautuisi kuskiksi. Mietimme sitä, jos auton vuokraisi vasta Killarneysta. Mitenköhän ne tietullit toimivat, mistä tietää mille kaistalle ajaa ja miten maksetaan? Näen mielessäni itseni siellä solmussa väärällä kaistalla takanani kauhea jono :D Viime syksynä Enniskerryssä menimme taksilla Glendaloughiin, ja äitini yritti polleasti mennä ratin taakse kun ei hoksannut että vänkärin paikka onkin toisella puolella! Kyllä meitä nauratti, taksikuski (vanha pieni mummeli :) ) nauroi vasta kun selitimme että meillä ratti on toisella puolella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo auton Killarneystä vuokraaminen on hyvä idea. Dublinistahan pääsee ainakin junalla sinne, eli ei tarvitse sitä väliä ajaa. Kerryssä ei ole tietulleja. Niitä on vain suurimmilla teillä ja ovat kyllä selvästi merkittyä. Tietullin voi maksaa käteisellä ja se on parin euron luokkaa.
      Aina kun haen viertaita kentältä, näyttää heillä olevan kova hinku ajamaan. Tarjoan avaimia ja silloin tajuavat vasta olevansa väärällä puolella.

      Poista
  2. kyllä kannatan auton vuokrausta.Sitä näköö uskomattoman p maljon kaikkea.Viime keväänä vilistimme rannikkoa ja välillä olimme niin pienillä teillä,ettei asutusta ollut lähi maillakaan,mutta paljon näimme.Vasemmalla on kultsi oppinu ajamaan ihan hyvin jo kokemuksella ja minä muistutan isommilla teillä kun on ympyröitä.Irlantiin tulen vielä,upea maa ja toki autoillaan,tosin minä en oo ratissa.Mukavaa lomailua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te olettekin jo vanhoja konkareita. Heinosti pärjäätte, eikä autoilu tosiaan ole ongelma. Jokos ensi vuonna on taas Irlannin vuoro?

      Poista
  3. Meidän perhe on ajanut vasuriliikenteessä ensimmäistä kertaa nimenomaan Irlannissa. Siitä selvittiin kun minä muistutin koko ajan risteyksissä vasemmasta reunasta. Erityisesti lukuisat liikenneympyrät ja niissä ajaminen on haasteellista, kun ei heti hahmota, että mistä tulevia pitää varoa. Mutta sama tuo on jalankulkijallekin, kun ei heti hoksaa, että autot tulevat väärällä puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä noita liikenneympyröitä tosiaan riittää ja niissä voi tulla hetkeksi oikosulku. Hyvä, että on muistuttaja vieressä. Jalankulkijat saavat myös olla aluksi tarkkoina, kun unohtaa kummasta suunnasta se auto tulee.

      Poista
  4. Me tavattiin Etelä-Afrikassa amerikkalaisnainen, joka ajoi ekaa kertaa elämässään autolla, jossa oli vaihteet ja sitten vielä vasemmanpuolisessa liikenteessä. Kun tuli eka roundabout, se oli ollut aivan pihalla, ajanut tien reunaan ja odottanut, että tuli muita autoja ja tarkkaili sitten mitä pitäis tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nuo vaihteet sekoittavat vielä enemmän. Minä olen tottunut ajamaan kummallakin ja vaihtelen autoja, mutta en kyllä suosittelisi lähtemään manuaalivaihteilla eka kertaa ajamaan väärällä puolella. Siis jos on aina ajanut automaattivaihtella.

      Poista
  5. Muistan ekasta omasta vasuriliikenneajostani sen että moottoritiellä kovissa nopeuksissa ruuhkaliikenteessä oli vaikea hahmottaa peruutuspeilin kautta koska pääsee puikkaamaa ohitusta. Jopa etäisyyksien arvioiminen tuntui vaikealta. Mutta minä olenkin jotenkin erityisen hahmotushäiriöinen. Suomessa ajan kyllä satoja kilometrejä viikossa kaikenlaisissa paikoissa mutta vasuriksi kääntäminen on haasteellista. Pakon edessä olen tehnyt siirtoajoja jne. mutta mielummin kyydissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisilta tuo vaihtaminen käy tuosta vain ja toisille se on vaikemapaa. Jotkut sanovat heti, että eivät suostu täällä ajamaan ja piste.

      Poista
  6. Kahdesti oon Irlannissa autoillut ja ihan hyvin meni! Moottoritie Dublinin ja Galwayn välissä on erinomainen, nopeasti pääsi suunnitelluille paikoille länsirannikolle. Se mikä yllätti, oli pikkuteiden nopeusrajoitukset, välillä olisi saanut satastakin pyyhkiä kiviaidoin varustetulla tiellä, jolla Suomessa olisi ollut korkeintaan viidenkympin rajoitus. Ja vaikutti siltä, että paikalliset paljon kovempaa ajoivatkin, onneksi aina välillä oli levennyksiä tiessä, että saattoi päästää jonon takaata ohitse. Autolla pääsee kyllä helposti ja kätevästi siirtymään paikasta toiseen ja kiertämään Irlannin upeita pikkukyliä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo maaseututeiden nopeusrajoitukset ovat kyllä surkea vitsi. Näkyvyys nolla, mutta 80 km:n nopeusrajoitus. Minäkin päästän kiireisimmät ohi, jos vain suinkin voin. Siinä hermostuu itsekkin, kun joku ajaa purkusissa kiinni.

      Poista
  7. Kokemuksia täälläkin! Olin aupairina ja tehtäväni oli ajaa perheen lapset kouluun ja kerhoon. Jännitin vasemmanpuoleista liikennettä etukäteen tosi paljon, mutta opin sen heti. Ensimmäinen virhe tuli vasta 3kk jälkeen väsyneenä kun käännyin hiljaisesta risteyksestä väärälle puolelle kartturin jo huutaessa "wrong side" :D Hankalinta oli yrittää ymmärtää nopeusrajoituksen järjettömyyttä, tottua teiden kapeuteen ja opetella vaihtamaan vaihteita vasurilla (minkä senkin oppi muutaman ajokerran jälkeen). After all irkkuliikenne oli (ja on) paljon luontevampi kuin suomen vastaava. Onneksi en ole täällä Suomessa vielä päässyt ajamaan... -A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kapeat tiet ja niillä täysillä ajavat paikalliset...Aluksi meinasi itkut päästä, kun suorastaan pelkäsin niillä ajamista. Onneksi siihenkin tottuu, mutta mielummin ajan kyllä ihan kunnon teillä, joissa on keskiviiva maalattu.

      Poista
  8. Hei, Saanko kysya mista sait auton vuokralle noin halvalla? Muutimme juuri pois vaimoni kanssa Irlannista Espanjaan ja ajattelimme palata pienelle reissulle ehka syksyn tuntumissa, mutta vain auto puuttuu. Omistana Irlantilaisen ajokortin ja taydet bonukset vakuutusyhtioilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai saa kysyä. Viimeksi eli eilen varasin auton http://www.rentalcars.com/ ja vielä nouto oli samana päivänä. En siis ota mitään ylimääräisiä vakuutuksia. Kesäkaudella hinta on huomattavasti korkeampi.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!