tiistai 8. maaliskuuta 2016

Narsisseja Näin Naistenpäivänä

Suurin osa teistä lukijoista on naisia. Elätte omaa arkenne, kuka missäkin. Tässä vuosien mittaan minulle on tullut on jonkunlainen käsitys lukijajoukostani.  Suurin osa teistä on niitä Paula Koivuniemenkin mainostamia aikusia naisia, toiset Irlantiin tai irlantilaiseen rakastuneita, on muita ulkosuomalaisia, niitä joita Möykky on myös kiusannut ja sitten tietysti te, jotka tunnen ihan oikeasti.
Välillämme on joku näkymätön linkki, joka toi teidät aikoinaan tänne blogiini. Mikä parasta, osa on pysynyt uskollisena lukijana ihan haparoivilta alkumetreiltä asti. Meitä yhdistää myös se, että olemme naisia. Se saa näkyä myös täällä blogissa. Välillä syvällisempänä keskusteluna tai sitten ihanana hömppänä. Jos elämään tuo iloa uusi hajuvesipullo tai pinkillä kynsilakalla lakatut kynnet, niin siitä vaan!
Naisena oleminen on ollut kaikissa kolmessa asuinmaaissani helppoa. Jos siis unohdetaan näiden suomalaisten yleellisyyksien puute kuten äityispakkaukset, päivähoidot, hoitovapaat... Tarkoitan tällä sitä, että näissä kaikissa maissa naiset saavat liikkua ja pukeutua vapaasti, eivätkä koe olevansa toisen luokan kasalaisia, miesten palvelijoita.  On äänioikeus, saa mennä ja tulla, harrastaa, eikä kukaan pakota tiettyyn muottiin. Koulutus on itsestään selvää, ja tyttövauvan syntyminen on ihan yhtä onnellinen tapahtuma kuin pojan syntyminen.
Itse olen saanut hyvän naisenmallin omalta äidiltäni. Elämässäni on ollut paljon muitakin naisia, joiden elämänasennetta, sitkeyttä, ystävällisyyttä tai tarmokkuutta ihailen.  Suomalaisissa naisissa arvostan itsenäisyyttä ja sitä, että he pärjäävät hienosti yksinkin.
Olen törmännyt myös naisiin, joiden otsassa saisi olla varotus "kivat ja hyvät miehet pysykää kaukana". He osaavat käyttää naiseuttaan törkeästi hyväksi. Osataan olla niin avuttomia ja hoivattavia, siis silloin kun se itselle sopii!
Vietän paljon aikaa miesten keskellä, niin töissä kuin kotona. En edes ajattele, että olenpa täällä taas ainut nainen. Pidän miesten suoruudesta ja siitä, että he  ovat paljon reilumpia toisilleen kuin naiset. Välillä sitä pitää kyllä päästä naisten seuraan.  Pistää meikkiä naamaan oikein pitkällä kaavalla, suihkutella korvan taakse hajuvettä ja kärsiä yksi ilta korkkareilla.  
Irlantilaisilta naisilta olen oppinut sen, että itsensä laittamisesta ja hemmottelusta pitää ja saa nauttia. Sillä, minkä ikäinen ja mallinen on, ei ole mitään väliä. Kun mennään ulos tai juhliin, niin silloin omaan ulkonäköön panostetaan. Se ei ole vain nuorien, hoikkien ja kauniiden yksityisoikeus.
Toivotankin teille kaikille lukijanaisille oikein mukavaa naistenpäivää!
 Ps. Rooman rakentaminen jatkuu torstaina. Edessä pieni leikkaus ja toivottavasti vain yksi sairaalayö. Palaan asiaan, kunhan olen taas tolpillani. 




8 kommenttia:

  1. Kiitos! Ihanaa naistenpäivää sinullekin:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kivoista postauksistasi. Luen ne aina. Kuulun niihin aikuisiin naisiin ja on se Möykkykin minua säikyttänyt. Siksi on niin mielenkiintoista lukea havaintojasi ja ajatuksiasi arkielämästä. Ne osuvat usein niin yksiin omieni kanssa :) Jatka samaan malliin! Tsemppiä torstaihin, kyllä siitä vielä hyvä tulee ;) T:Sole

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kaikki jo onnellisesti ohi. Möykky näyttää säikyttelevän valitettavan useita meistä.Kiva, että käyt täällä lukemassa ja kommentoimassa.

      Poista
  3. Tsempit ja myö ootellaan sinua täällä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työ ottaakin semmoisia, että ootte aina mukana tapahtuipa mitä tahansa.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Hyvin meni. Anteeksi, että vastaukset laahaavat perässä.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!