perjantai 18. joulukuuta 2015

Välihousuja ja Viidettä Viikkoa Sadetta

Kipaisin viikonloppuna ullakolle hakemaan talvivaatteita. Ilokseni huomasin, että miesväelle oli kaikille lumisiin ja liukkaisiin keleihin sopivat kengät. Olen nimittäin päättänyt, että Suomessa ON lunta ja liukasta.

Vesisadetta en ole tilannut, sillä siitä olemme tälllä saaneet nauttia jo viisi viikkoa lähes tauotta. Virun täällä Itsesäälissä ja virittelen kotiin aina vain enemmän jouluvaloa! Siis niinä harvoina iltoina, kun kotona olen. Joulunalusviikot ovat kiireistä aikaa ja menoja on aivan liikaa. Olen kastunut varmasti sata kertaa näiden viikkojen aikana, sillä täällä on myrskynnyt myös, joten jälleen kerran sateenvarjosta ei ole mitään hyötyä.

Me onneksi asumme kukkulalla, joten tulvat eivät ole olleet kiusanamme. Valitettavasti koteja ja liikkeitä on tuhoutunut, eikä sääennuste vieläkään näytä paranemisen merkkejä.  Vaikka olen ihan tyytyväinen elämääni täällä Vihreällä Saarella, viisi viikkoa vesisadetta saa pinnani kiristy-
mään ja opettelemaan espanjan verbejä vieläkin innokkaammin. Vielä joskus asun, edes osan vuodesta, lämpimässä...

Talvikengät ovat meillä ainainen ongelma. Koskaan ei tiedä minkälaiset kelit meitä Suomessa odottaa, kun astumme koneesta tai lentolentältä ulos. Minulla on kaappi täynä saappaita, jotka sopivat hyvin tänne, mutta eivät Suomeen. Poikien jalat eivät onneksi enää kasva, joten nykyisin edellisvuotisilla kengillä pärjätään. Mummu on ostanut, parin jos toisenkin, talvikenkiä pojille. Välillä on lähetetty jalasta piirros, että löytyy varmasti sopivat. Siellä ne kengät odottivat eteisessä innokkaita lumi”työläisiä”.  Täältä kyllä saa talvikenkiä, mutta valikoimat ovat aika huonot.

Miehen talvikengät ovat palvellleet jo 24 vuotta. Hän saapui ensimmäisen kerran suoraan Suomeen talveen ei niin talvisesta Pariisista. Asuimme nimittäin siellä vähän aikaa, kauan, kauan sitten. Jotenkin selvisimme lentokentältä rautatieasemalle ja sieltä autoon. Lunta oli ja liukasta. Ei onneksi katkenneita luita, mutta kylläkin likomärät sukat... Siperia opetti irlantilaista heti alkumetreillä.

Meillä usein vieraillut ”veli”-Pentti tuli käymään aikaisin aattoaamuna ja katseli miehen kenkiä, päätään puistaen. "Voi herran jestas sentään, ei noilla täällä pärjää”, totesi Pentti. Lähdimmekin heti kauppojen auettua ostamaan talvikengät ja hyvin ovat palvelleet kaikki nämä vuodet.

Välihousut, hanskat ja pipot odottavat kasassa pakkaamista. Samoin Suomeen vietävät lahjat. Onneksi enää ei tarvitse raahata junaratoja eikä legolaatikkoja edestakaisin! 

Juuri kun luulin, että kaikki on under control Juniori huomautti, että by the way hänen paksu takkinsa on kadonnut. Mitä? Joo, ei vain ollut muistanut sanoa, että oli unohtanut sen joskus jonnekkin. Ei kuulemma haittaa, koska hihat olivat kuulemma aivan liian lyhyet. Poju on taas kasvanut. Senttejä nykyisin 179!

Onneksi tuli kysyttyä myös esikoiselta hänen takkitilannettaan. Ei kuulemma ole hänelläkään sopivaa takkia. Siis mitä? Viime joulunahan hän oli yksin Suomessa, mutta tarina ei kerro millä takilla hän sinne meni. Tämmöisiä nämä meidän miehet. Peräänkatsottavia!

No, nyt on takitkin hankittu ja äidin kukkaro siinä samalla  mukavasti keventynyt. Toivoa sopii, että nämä upouudet takit eivät jää Dublinin kentälle... 





Jostain syystä siisti mieheni hermoistui pukinpajaani, jota pidin keittössä!
 Lasissa hyvää valkoviiniä ja taustalla soivat joululaulut.



12 kommenttia:

  1. Toivon todellakin, että täällä olisi pikkuisen pakkasta ja lunta, kun tulette Suomeen...tälläki hetkellä sataa vettä!!!..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta oli aattona ja joulupäivänä satoi kaatamalla. Nyt pikkupakkasta, joten toivotaan, että kohta tulisi lunta.

      Poista
  2. Hmmm, terveisiä sateisesta Helsingistä... Toivottavasti taivaalta sataa ihmeitä jouluna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei Helsinki kovin jouluiselta näyttänyt!

      Poista
  3. Heipä hei!
    Länsirannalla (ei siis Gazassa=) satoi myös eilen vettä aivan mahdottomasti. Tänään on sitten ollut kuivempaa, mutta siinä nollan molemmin puolin ollaan pyöritty pitkän aikaa. Vaikka ikäänkuin on lämmin, niin kyllä siellä kylmä kuitenkin on. Aioin ohimennen pihalla kulkeissani laitella jotakin tavaroita paremmin paikoilleen, niin ei siitä mitään tullut ilman hanskoja. Niin, että pue vaan mies kunnolla ennen näille seuduille tuloa:-) Leppoisaa joulunaikaa sinulle ja perheellesi! Toivotteleepi Aisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otettiin matkalaukullinen lämpimiä vaatteita mukaan. Taisi tulla vähän liian paksut takit mukaan. No, saattahan tämä tästä vielä kylmetä. Laskettelemaana ei kuitenkaan tällä kerralla päästä.

      Poista
  4. Eihän nyt työpajassa voi olla siistiä. Minäkin kestän tosi hyvin omat keskeneräiset projektini, toisten projekteja en niinkään. Mutta kuule, aika huonoltahan tuo näyttää tämä Suomen talvi. Tänäänkin selvisi hyvin nahkatakilla. Oli aikaslailla sellainen istanbulilainen joulusää. Mutta ehkä tuot talven tullessasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin, että silloin roiskuu kun rapataan. Ei kiireisessä pajassa voi olla siistiä. Meillä mies on paljon minua siistimpi. Minua ei taas sotkuinen paja haittaa.
      En tuonut lunta mukanani, mutta sadetta tuli. Sorry!

      Poista
  5. Nollakeli meillä täällä nyt ja näyttäisi olevan samanlaista koko ensi viikon. Paitsi huomiselle luvattu kuusi astetta lämmintä ja vesisadetta, joten taitaa vähäisetkin lumen rippeet häipyä :( Talvikengät kuitenkin tarpeelliset.
    Tervetuloa näille kulmille ja Hyvää Joulua! :)
    M2

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvikengät otettiin matkaan ja täältä löytyi toppahousuja. Jospas niillekin tulisi vielä käyttöä. Vesisade kyllä eilen ärsytti...

      Poista
  6. Ihana! Siis joulupaja, ei sade :D Ja lasi valkkaria siinä keskellä niinkuin pitääkin :D

    Oikein ihanaa reissua ja joulua teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadetta on tullut ihan tarpeeksi viime viikkoina ja Suomessakin meidät kasteltiin.
      Pistän aina välillä pajan pystyyn, mutta mies ei kauheasti innostu,kun valtaan koko pöydän. Meillä olisi pieni huonekkin tyhänä, mutta en viihdy siellä yksin. Pitää nähdä mitä ympärillä tapahtuu ja keittiön pöydältä näkee hyvin.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!