sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Nyt minä olen sitten täällä Blogistaniassa SaaraBee, enkä enää mikään Vihreätniityt. Tajusin, että kaikkihan suomalaiset tuttavani täällä jo tietävät, kuka tämän blogin takana oikeasti luuraa. Eikä Suomessakaan blogini ole mikään valtionsalaisuus.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niinpä omanikin taipuu täällä Irlannissa milloin Zaraksi, Sarahksi tai Saraksi. Joskus posti kantaa kirjeitä kotiin, joissa on kyllä kaikki kirjaimet, mutta väärässä järjestyksessä ja minusta tuleekin Saraa. Lanko puolestaan uskollisesti kirjoittaa joulukorttiin Saarah,

Itse yritän olla tarkka nimien oikeinkirjoitusten kanssa, sillä välillä vähän ihmetyttää, että näinkin helppo nimi kirjoitetaan aina väärin. Toisaalta täällä käytetyt irlantilaiset etunimet ovat todella monimutkaisia ja samalla nimellä saattaa olla monta eri kirjoitustapaa, joten väärin kirjoitettuihin nimiin on totuttu.

Viikonloppu on mennyt vähän sumussa ja torstaisesta järkytyksestä toipuessa. Unet ovat olleet sekavia ja keskittymiskykykin koetuksella. Autoa ajaessa unohdin, että ajoin automaattivaihteilla ja
vahingossa löin jarrun pohjaan, kun luulin, että se on kytkin. Onneksi älysin mennä pitkälle kävelylle joenrataan ja se kummasti selvensi pään. Kaikki on kuitenkin hyvin ja sitä hoen itselleni. Toivon mukaan uuten viikkon siirrytään mallikkaasti ja saan jopa jotain aikaankin! Miksi nämä viikonloput menevät aina aivan liian nopeasti?











14 kommenttia:

  1. Oletkin sitten tyttöni kaima :). Pidän tosi paljon Saara-nimestä, kun se on tosiaan sekä arabialainen että suomalainen nimi - ilman tarvetta väännellä sitä mitenkään ;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerroppas tervisiä kaimalleni sinne Algeriaan.
      Saaran luulisi olevan helppo nimi, mutta ihmeen monta versiota siitä täällä väännetään.

      Poista
  2. Menneiden talvien lumet19. lokakuuta 2015 klo 14.16

    Hei, SaaraBee, en tiennyt nimeäsi, mutta nyt tuntuu mukavalta, kun sen kerroit. Esittelen itseni, Kikka L. täällä seuraa elämääsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kikka! Kiitos sinulle, kun olet kommentoinut ja myötäelänyt silloin kun on ollut vaikeaa!

      Poista
  3. Hei SaaraBee, mukava tutustua! Olen tosin seurannut blogiasi jo pidempään, mutta minulle olet ollut nainen vihreällä saarella. Hauskoja nuo nimijutut. Oma nimeni on Tuula, mutta Irlannissa asuessani, paikalliset pudottivat siitä yhden u:n pois. Ja nuo irlantilaiset nimet, ne ovat niin ihania! Ystäväpiiriini jäivät Irlannin ajalta Siobhan, Iona, Paula ja Padraig.
    Kiitos tarinoista sieltä vihreältä saarelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nyt minulla sitten on ihan oikea nimikin. Nämä irlantilaiset nimet ovat kyllä välillä vaikeita. Minä joudun jatkuvasti tarkistamaan netistä, että mitenhän tämänkin nimi kirjoitetaan.
      Juuri nyt irlantilaset nimet ovat muotia ja vauloille annetaan vaikeasti kirjoitettavia nimiä! Mieheni aina sanoo, että voi raukkoja. kun joutuvat niitä tavaamaan loppu elämänsä.
      Mukavaa sunnntaita sinulle!

      Poista
  4. Onni, että sulla on sittenkin aika helppo nimi ulkomaalaiselle ja olen itsekin iloinen, että ei tarvi tavata jotain kamalan vaikeaa nimeä, kun munkin nimeä käytetään Saksassa. Yks mun tuttu on Marjukka, mutta sen saksalainen mies ei osaa ääntää sitä oikein ja ekasta aasta tulee pitkä ja ärrää ei kuule lainkaan eli kuulostaa kuin maajukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun minulla oli vielä suomalainen sukunimi ja asuimme Englannissa, sain sen tavaamisesta tarpeeksi. Yllätyksekseni tätä irlantialaistakin sukunimiä saa täällä tavata, kun se on aika harvinainen. Voi, Maajukka parkaa, kun ei oma mieskään osaa vaikeaa nimeä lausua.

      Poista
  5. Hei vaan SaareBee :) Mari-nimi on maailmalla vääntynyt nimiksi Mary ja Marie, mutta Kreikassa parhaiten luonnistui Marianna, joten toinen nimeni tuli luontevaksi osaksi puhuttelunimeä.
    Sinulle on muuten blogissani haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marin luulisi olevan helppo lausua, mutta ei kai sitten. Se muuten on myös japanilainen naisen nimi. Ja haasteeseen on vastattu. Kiitos siitä!

      Poista
  6. Osaako sitä nyt enää tottua tuohon oikeaan nimeesi, kun on jo niin monta vuotta toiminnut tuolla nimimerkillä:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritä nyt vaan. Minulle sinä muuten olet aina Mine ja sillä selvä. Vaikka siis oikean nimesikin tiedän!

      Poista
  7. Enpäs olisi keksinyt että Saarasta saa noinkin monta versiota ;D
    Minun nimi on Hollannissa ja Skotlannissa yleensä kaikkea muuta kuin Riitta. Ritta, Riita, Rita, Ritia, Rittaa, Rieta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin taida siis olla rakas lapsi, kun nimestänsi vääntyy noin monta versiota. En on nämä meidän vokaalit.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!