sunnuntai 23. elokuuta 2015

Seliseliselitystä

Sellainen hulina oli viikolla töissä, että iltaisin ei tehnyt mieli enää naputella yhtään postausta. Sormet huusivat lepoa ja hiirikättäkin särki. En minä sentään vain sohvalla makoillut (vaikka sitäkin kyllä tein), vaan nautin täkäläisittäin lämpimistä illoista ja kävin pitkillä kävelylenkeillä. Piltesta ja jopa zumbaakin olen harrastanut, joten jospas se tästä alkaisi se uusi hoikempi ja terveellisempi elämä!

Naapurissa lomailevia, neljän viikon ikäisiä, kaksostyttöjäkin kävin ihailemassa monta kertaa. Voi, että olivat söpöjä. Pääsin verestämään vanhoja vauvanhoitotaitojani. Pahoin pelkään, että ensi viikolla taitaa tulla kaksosia ihan ikävä.

Loman jälkeiset viikot ovat siis olleet niin kiireisiä, että päätin pitää perjantaina vapaapäivän ja lähdin käymään Dublinissa. Talo on nyt valmis ja vuokralaisetkin ovat siellä asuneet jo kuukauden. Huoneet täyttyivät heti. No, se ei tullut yllätyksenä, sillä vuokrahuoneista on siellä huutava pula. Se mikä minulle tuli yllätyksenä oli se, kuinka siistiä talossa oli. Keittiö kiilsi ja muutkin yleiset tilat olivat siistissä kunnossa. Minä kokosin vielä muutamia Ikean lampunvarjostimia ja pistin tauluja seinille.

Kun työt oli tehty kävelin keskustaan, ja leikin turistia koko päivän. Kerrankin oli aikaa kierrellä ja kuvata pääkaupunkia. Minulla oli vähän omituinen olo, sillä omasta mielestäni olin kameran kanssa liikkeellä oleva turisti, joka kylläkin samalla etsi pölyimuripusseja ja lukkoa.

Dublin on siinä mielessä erikoinen kaupunki, että ihan ydinkeskustan lähellä on, mitenkä tuon nyt sanoisi, ei-tosiaankaan-niin-hienoja alueita. Kaksi bussipysäkkiä tai 10 min kävely ja olin Dublinin pääkadulla, O'Connoll Streetillä. Yhtä nopeasti kävelin myös Dublinin toiselle suurelle rautatieasemalle. Talo on todella hyvällä paikalla, sijaintinsa puolesta, mutta naapurusto nyt on mitä on.

Perjantai-iltapäivänä treffasin pohjoisesta tulleen poikani kaupungilla ja lähdimme yhdessä mieheni työpaikan lähelle. Ja sitten ajelimme kaikki takaisin tänne etelään. Juniori puolestaan oli kaverinsa "mökillä", ja se onkin sitten ihan oman postauksensa arvoinen juttu.

Nyt on varastossa paljon kuvia Dublinista ja sen nähtävyyksistä, joten pysykääpä kuulolla.
Valitettavasti tämä meidän oma koti on viime viikkojen jäljiltä sellaisessa kunnossa, että nyt on pakko ryhdistäytyä. Palataan!

Dublinilaisia ovia St Stephen's Green East - kadulta.






6 kommenttia:

  1. Kiva että löytyi helposti vuokralaiset Dublinin asuntoon:) Jäänkin odottelemaan niitä Dublinin kuvia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää kuvia tulossa, kunhan tässä ehdin. On taas töissä mahdoton kiire, mutta parin viikon kuluttua toivottavasti helpottaa. Sitten on aikaa bloggaillakkin enemmän ja lukea toisten blogeja.

      Poista
  2. Noi Dublinin ovet ovat ihania. Minusta Dublin on todella viehättävä kaupunki. Sellainen helposti lähestyttävä ja kaikki jotenkin kävelymatkan päässä. Tämä tosin vain viiden päivän turistana oleiluna tullut ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen ihastunut näihin oviin. Pitää seuraavalla kerralla ottaa taas lisää ovikuvia. Kokonsa puolesta Dublin on just passeli. Kuten sanoit, kävellen näkee paljon, eikä välimatkat ole pitkiä.

      Poista
  3. Ihania ovia. Olimme viime kesänä ystäväni kanssa Irlannissa ja kuvasin hirmuisen määrän näitä erivärisiä ovia Dublinissa. Kotona oli sitten selittämistä ovikuvien määrässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näitä voi olla kuvaamatta. Ovat niin kauniita. Miksi Suomessa on aina niin tylsän väriset ovet, miksi?

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!