torstai 26. helmikuuta 2015

Lujille otti...

...taas tämä koneen korjaus. On raahattu masinaa korjaamolle ja takaisin kertaa kaksi. Ensimmäisen korjauskerran jälkeen ei kone toiminut yhtään sen tehokkaammin, joten vein sen takaisin. Enkä ole  ihan 100% varma, vaikka joutuisimme sinne vielä takaisin...

Täällä puuttuu, aivan liian usein, sellainen ammattiylpeys. Tehdään hommat vähän sinnepäin ja toivotaan, että tyhmä asiakas ei puutteita huomaa. Sama sääntö näyttää pätevän niin rakentamiseen  kuin tietokoneenkin korjaamiseen ja moneen muuhunkin asiaan. Sitä oikein yllättyy positiivisesti, jos joskus joku asia sujuu yhdellä puhelinsoitolla tai käynnillä. Välillä kärsivällisyyteni venyy kuin kuminauha. Sitten on niitä päiviä, jolloin tekisi mieli lyödä nyrkkiä pöytään ja huuttaa, että jo se on nyt kumma juttu, kun mikään ei tässä maassa järjesty yhdellä kertaa. Tänään on tämän rouvan kärsivällisyyttä venytetty vähän joka paikassa.

Oli miten oli, huomenna on kuitenkin perjantai. Viikon paras päivä, ehdottomasti. Lauantaina saatan lähteä käymään Dublinissa. Katsotaan mitä huomenna tapahtuu, tai kun Irlannissa kerran ollaan, niin paremminkin, mitä ei tapahdu. Kuten sanoin, harva asia täällä etenee luvatussa tahdissa. Menenpä sitten Dubliniin tänä viikonloppuna tai en, tulee se olemaan meidän perheen kuvioissa mukana entistä enemmän. Ja sehän tarkoittaa tietysti myös sitä, että blogiinkin tulee enemmän postauksia ja kuvia pääkaupungistamme.

Blogitauko teki muuten ihan hyvää. Meille kaikille bloggaajille taitaa tulla välillä hetkiä, jolloin tuntuu, että kaikki on jo kirjoitettu moneen kertaan, eikä uusia postauksia tahdo syntyä. Sanainen arkku on tyhjä, uusia kuvia ei ole tullut otettua ja muutenkin sitä miettii, että jaksaako näitä löpinöitä kukaan lukea. Toistaako sitä koko ajan samoja asioita ja aiheita? Minä haluasin aina välillä keksiä tänne jotain uutta, mutta en tiedä mitä se uusi voisi olla. No, ei ainakaan kuva illan asusta, sillä maalasin kahta huutokauppasta löytämääni yöpöytää, ja sanotaanko nyt vaan, että maalia päätyi muuallekkin kuin yöpöytiin!
















10 kommenttia:

  1. Hei! '
    Löysin blogisi loppuvuodesta, kun Irlannin reissun jälkeen kaipasin edes jotain mistä päästä takaisin samoihin maisemiin. Ajoimme Dublinista Ring of Kerryä kiertämään ja sieltä Corkin kautta takaisin Dubliniin. Jätti kyllä ikuisesti jälkensä sydämeen!

    Kiva lukea kirjoituksiasi ja katsella kuvia. Ja turhahan siitä päivittämisestä paineita on ottaa, itselleenhän sitä blogia kuitenkin kirjoitetaan. :) Mukavaa kevään odotusta täältä Suomesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyitte Irlannissa ja nautitte lomasta. En ota kirjoittamisesta stressiä, sillä harrastushan tämä vain on. Vuodesta 2009 olen blogia pitänyt, enkä vielä ole valmis lyömään hanskoja tiskiin.

      Poista
  2. Kiitos blogistasi! Asut maassa jonne karavaanarit haaveilevat joskus kurvailevan ja sen takia seuraan blogiasi.

    Itse mietin myös joskus tuota, kuka kehtaa höpinöitäni seurata. Joskus kun olen laittanut linkin johonkin niin sivuillani käyntiin tulee tuolloin hurja kävijä piikki, mutta tuo ihmismäärä ei jää seuramaan.

    Sanotaan,etteivät positiiviset jutut ole edes kiinnostavia. Ja kiinnostavaahan ei ole myös joidenkin mielestä se, kun ei näytä kuvia itsestä, läheisistä, kodista ja autoista. Itse en tuon takia seuraa ainuttakaan blogia vaan kiinnostuksesta eri maiden elämään ja kuviin maasta. Itsellehän näitä juttuja, ainakin minä, rakkaudesta muistoihin ja ottamiini valokuviin teen. Ei sillä ole väliä käykö kukaan katsomassa ja lukemassa. :)

    Mukavaa kevättä sinne Irlantiin, toivottelen täältä etelä-Saksasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun kommentoit. En oikein tiedä voiko noihin lukijatilastoihin aina luottaa. Sain välillä järkyttävän määrän roskapostia, joka jäivät onneksi sähköpostiini. Huomasin, että nuo 50 mukamas kommenttia näkyivät heti tilastoissa, vaikka en niitä julkaissutkaan.
      Toivottavasti pääset joskus tänne lomalle. Irlannissa on paljon nähtävää.

      Poista
  3. Onneksi sait koneen korjattua. Minun koneeni oikuttelee mutta puhdistusohjelmalla ym. saan sen aina vähän toimimaan paremmin,vaikka ei toimikaan kuten alussa. Tietokonekorjaajani soittelee vähän väliä kysyen että tarviiko tulla;D Mukavaa Dublikin matkaa,jos sinne menet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätin konetta korjaamolle raahatessa, että seuraavaksi siirryn kannettavaan. Toivon kyllä, että tämä masina kestäisi vielä vuoden, pari. Päivityksiä tulee sellaisella vauhdilla, että muisti täytyy nopeasti ja kone hidastuu. Ärsyttävää!

      Poista
  4. Älä vaan lopeta. Minä seuraan vain kahta blogia. Tämä ja dit und dat sitä sun tätä. Taisi olla sinun listalla.

    t. uskollinen lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas mukava kuulla, että Allun kanssa ollaa ainoat blogit joita seuraat. En ole lopettamassa, mitä nyt oli vähän blogiväsymystä. Tauko teki hyvää ja nyt taas on kiva postauksia tänne kirjoitella.

      Poista
  5. Minulle tulee nyt taukoja ihan pakosta, kun ei vaan aika riitä. Ei täälläkään kyllä olisi aiheitakaan edes joka päiväksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun päivän tuijottaa ruutua töissä, niin illalla ei aina halua olla tietokoneen kanssa missään tekemisissä. Kun on pitkään blogannut, niin pakostakin tulee tunne, että olen jo ihan KAIKESTA kirjoittanut. Sitä oli aluksi paljon innokkaampi ja postauksia syntyi kuin sieniä sateella. Kiva harrastus tämä on, enkä varmasti lopeta vielä pitkään, pitkään aikaan. Älä sinäkään!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!