sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Pitkästä aikaan elokuvissa

Käyn aivan liian harvoin teatterissa, konserteissa tai elokuvissa. Ja joka kerta ohjelman loputtua kysyn itseltäni, että miksi ihmeessä en tee tätä useammin. Viikolla ystäväni kysyi, että lähtisinkö hänen kanssaan elokuviin. Ystäväni tiesi myös, että elokuvateatterin lähellä sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa on meneillään tarjous: pääruoka + juoma + elokuvalippu  yhteensä €16.00. "Yes", sanoin minä, sillä halusin nähdä The Monuments Men- nimisen elokuvan ja tietysti George Clooneyn. Eikä pitsakaan kuulostanut huonolta vaihtoehdolta.

Kun vatsa oli täytetty herkullisella pitsalla, Junioir paikannettu (meni kaverinsa luokse, vaikka olisi pitänyt tulla kotiin!) ja asettauduttu istumaan erittäin mielyttäville istuimille, olisin voinut vaikka nukahtaa. Onneksi George Clooney piti minut hereillä ja tositapahtumiin perustuva elokuva, jossa taiteen asiantuntijoista koottu ryhmä sai tehtäväkseen pelastaa eurooppalaisia taideaarteita, ennen kuin natsit ehtisivät ne tuhoamaan. The Monuments Men oli mielenkiintoinen, tapahtumarikas, välillä surullinen ja samalla myös humoristinen elokuva. Käykää ihmeessä katsomassa!

Elokuvan loputtua sanoin taas itselleni, että ala nyt ihmeessä käymään edes elokuvissa useammin. Ohjelmistossa pyörivä 12 years a Slave (12 vuotta orjana) voisi olla SE seuraava elokuva. Ehkä ensi lauantaina tai sitten sitä seuraavana!

Käyttekö te usein elokuvissa?






Kuvat Corkin keskustasta

20 kommenttia:

  1. Kyllä ja en. Suomessa leffalippu maksaa saman kuin elokuva. Lisäksi ystäväni on löytänyt elokuvahyllyni ja katsomme leffoja usein viikonloppuna, hän tarjoaa sapuskat ja minä elävät kuvat DVD:ltä. Aikaisemmin kävin paljon teatterissa, mutta nykyisin ohjelmisto ei jaksa kiinnostaa. Oopperaan ja balettiin haluaisin, mutta niissä pitänee odottaa Skotlannin periodia. Asuinkaupungin tarjonta on ei oota tässä. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennytkään, että elokuvaliput ovat noin kalliita Suomessa. Meillä on vaikka kuinka paljon DVDtä hyllyssä, mutta ei vaan tule niitä katsottua. Täyttyy ryhdistäytyä ja lähteä vaikka teatteriin. Pitääkin pyytää pari ystävää mukaan ja varata liput. Dublinissa olisi tietysti enemmän tarjontaa, mutta kyllä täälläkin teatterissa näytelmiä riittää.

      Poista
  2. Kerran viidessä vuodessa. :) Jotenkin tuntuu, että harvoin enää tehdään sellaisia elokuvia, joista olisin kiinnostunut. Sitten jos sellainen tulee, niin melkein ostan sen DVD:nä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan käydä kerran vuodessa, mutta yritän parantaa tapani. Varsinkin kun kuulin tästä ruoka ja lippu-yhdistelmästä. Jospas saisin miehini houkuteluta katsomaan sitä 12 years a slave- elokuvaa.

      Poista
  3. Aivan liian harvoin tulee käytyä, viimeisimmästä leffassa käynnistäkin lienee jo lähemmäs puoli vuotta, puhumattakaan teatterista. Pitäisikin ottaa itseään niskasta kiinni tuon suhteen, aina siitäkuitenkin hyvä mieli jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä niin totta. Elokuvissa ja teatterissa käynneistä tulee hyvä mieli! Minäkin yritän parantaa tapani.

      Poista
  4. Olipa hyvän hintainen leffa ja ruokadiili. Itsellä tuli käytyä ainakin kerran viikossa elokuvissa ennen pojan syntymää. Saatoin käydä yksinkin vapaapäivinä jossain päivänäytöksessä (ja pari kertaa olin tosiaan ainut siellä leffaa katsomassa). Nyt 4 vuoden aikana olen tainnut käydä elokuvissa 3 kertaa, Yleensä hommataan leffat heti devarilla kun ne tulevat kauppaan ja katsotaan sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kuule kyllä minä hyvin muista tuon ajan, kun ei oikein päässyt mihinkään. Nyt kun lapset ovat jo isoja voi taas mennä.
      Tuo diili oli kyllä todella hyvä. Ilmeisesti se on jatkuvasti voimassa. Pitää ottaa uusiksi!

      Poista
  5. Nolo, nolo! Täytyy tunnustaa, että lähinnä lasten elokuvia on tullut viime vuosina katsottua. Ollaankohan oltu kertaakaan miehen kanssa kaksin elokuvissa? Yhteisiä vuosia on takana jo kaksikymmentä, aika huikea suoritus, ei kertaakaan yhdessä elokuvissa! Viime kesänä oltiin ekan kerran kesäteatterissa. Siitä mies piti niin, että lupasi tulla uudelleen tulevana kesänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nytpäs järjestät lapsille hoitajan ja lähdette miehen kanssa elokuviin ja popcornit tietysti mukaan.

      Poista
  6. Käyn pari kertaa kuussa. Leffaliput on kalliita, esim.Gravity 3 deenä lauantai-iltana 15 euroa :( mutta käyn arkisin iltapäivisin, jos sattuu olemaan vapaa, silloin ei ole aivan sikahintaista. Töistä saatiin kulttuuriseteleitä joululahjaksi ja niitä oon käyttänyt elokuviin. Kaivelen kyllä netin uumenista paljon elokuvia, katson melkein päivittäin leffan neuloessani = paras tapa rentoutua. Näin trailerin tuosta minkä kävit katsomassa ja se vaikutti kiinnostavalta, katson sen seuraavaksi :) Terkuin Teija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis 15.00 euroa? En yhtään ihmettele, jos jätät lauantai-iltana elokuvat väliin. Tuo katsomani elokuva olisi maksanut la-iltana 9.10 euroa.
      Mulla neulominen tuolla odottaa.Langat ovat ja ohjekkin ja katsomattomia elokuvia vaikka kuinka paljon. Taidan varastaa sinulta idean!

      Poista
  7. En muista milloin kävin viimeksi oikeassa leffateatterissa,mutta leffoja(ihan tuoreitakin)katson silti aika usein ,ladattuna tietokoneeseen....Eilen katselin The Dallas Buyers Club-leffan,joka ehkä saa pari pystiä tänä iltana,ehkä ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvissa nautin siitä, että voi keskittyä täysillä juoneen. Kukaan ei koputa ovella eikä kukaan kysy tai pyydä mitään. Rentouttavaa!

      Poista
  8. Nolottavan harvoin kaymme leffassa, kotona on katottu ja nytkin yksi paikallinen elokuva odottaa miehen vapaata, teatterissa olen kaynyt valilla ja tasta sain hyvan kimmokkeen surffata heti alueemme teatterin sivuille ja lippuja varaamaan, se on taalla halpaa kuin saippua joten siihen ei kulttuurinautintojen pitaisi kaatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy ihmeessä teatterissa, jos se kerran on noin edullista. Piristää kummasti. Toivottavasti olet sieltä jo saanut uusia ystäviä ja löydät teatteriseuraa, jos mies ei pääse mukaan.

      Poista
  9. En kyllä muista milloin olisin viimeksi ollut leffateatterissa vaikka tykkäänkin käydä. Netistä katsotaan silloin tällöin elokuvia ja telkusta joskus (kuten perjantaina - sieltä tuli Sense and Sensibility, oli varmaan viides kerta kun näin mutta oooh!! Ihana!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän siinä on, että en saa kotona katsottua juuri koksaan elokuvia. Aina on jotain muuta tekemistä. Välillä niitä nauhotan ja sitten unohdan katsoa.

      Poista
  10. Kyllä elokuva on ihan toista katsoa isolta kankaalta teatterissa kuin kotona - paitsi jos siellä on kotiteatteri... Käyn kyllä harmittavan harvoin elokuvissa, kerran kuussa yritän käydä. Tolkuttoman kallista se on täällä Suomessa, paitsi jos ehtii/pääsee päivänäytäntöihin.

    Tämäkin on listalla samoin kuin tuo 12 vuotta orjana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystäväni sanoi, että tuo 12 vuotta orjana on niin rajua katsottavaa, että ihan kuulemma pahaa tekee. Siltikin haluaisin sen nähdä.
      En muuten tiennytkään, että elokuvissa käyminen on Suomessa noin arvokasta. Täällä la-illan lippu irtoaa noin yhdeksällä eurolla. Pitäisi tosiaan käydä useammin.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!