keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Lomalaisen löpinöitä ja löytöjä

Viime viikot ovat menneet täällä kotona verkkareissa ja villasukissa hiippaillessa. Nyt on sitten testattu ja todettu, että verkkarit ovat erittäin vatsaystävällinen vaatekappale. Eivät purista, hankaa, eivätkä kiristä. Älkää hyvät ihmiset vaan kertoko lämpimästä suhteesta verkkareihini meidän pojille. Sitä nimittäin on tullut, kerran jos toisenkin huomautettua vejeksille, että housujakin voisi joskus käyttää, eikä aina verkkareita. Onneksi menen ihan pian takaisin töihin, joten minunkin on taas ryhdistäydyttävä ja luovuttava verkkareistani, siis ainakin työpäivän ajaksi.

Sitten vähän hiusasiaa. Kuten tiedätte, minulle kasvoi tummat taipuisat hiukset entisten valeahkojen ja piikkisuorien tilalle. Olin aivan ihmeissäni, kun useat tutut kävelivät ohitseni, eivätkä edes tervehtineet. Mietin ja mietin, että miten ihmeessä olen onnistunut suututtamaan puolet hyvänpäiväntutuistani. Sitten tajusin, että he eivät yksinkertaisesti tunnistaneet minua, ja siksi kävelivät ohitseni. Päätinkin, että elämä brunettena ei sovi minulle ja otin hiuksiini vaaleita raitoja. Jään mielenkiinnolla odottamaan tunnistavatko ihmiset nyt minut. Kyllä se niin on, että blondi mikä blondi. Eikös sitä sanota myös, että blondeilla on hauskempaa kuin muilla?

Kävin tänään viemässä hyväntekeväisyyskirpputorille vähän tavaraa. Eihän sieltä voinut taaskaan lähteä tyhjin käsin pois. Onneksi tuli maksettua parkkiaikaa autolle vain 15 min, joten oli pakko toimia nopeasti. Tänään tarttui mukaan tälläisiä koruja. Olen alkanut käyttämään koruja pitkän tauon jälkeen. Ne kummasti piristävät tylsääkin puseroa. Maksoivat vain euron kipale, joten ei haittaa jos menevät rikki tai katoavat mustaan aukkoon.



Syy siihen, että täällä tänään jaarittelen pitkään ja väännän tikusta asiaa on se, että huomenna on taas kontrolli sairaalan rintaklinikalla. Tapaan minut viime vuonna leikanneen kirurgin ja sairaanhoitajan. Sitten on vuorossa vielä mammografia. Aion kertoa kirugille, että olen valmis seuraavaan leikkaukseen, mutta vasta syksyllä.

Nämä loputtomat kontrollit jännittävät aina. Jo pelkästään oven aukaiseminen on henkisesti aika rankkaa. Tätä blogia lukevia muita syöpäpotilaita saattaa ihmetyttää, miksi käyn niin usein kontrolleissa. No, syy on se, että ensinnäkin käyn rintaklinikan kirurgin tarkastuksessa  3-4 kuukauden välein. Onkologi haluaa nähdä minut myös vastaanotollaan yhtä usein. Sädehoitoja sain eri sairaalassa, joten käyn kontrolleissa myös siellä.

Ja ensi viikolla onkin vuorossa jälkitarkastus gynegologin vastaantotolla. Eli kyllä näillä kontrolleilla saa almanakkansa täyttymään. Olen muuten todella tyytyväinen siihen, että tapaan aina samat tutut lääkärit ja sairaanhoitajat. Helpottaa kummasti, kun vastassa on ennestään tuttu ihminen.

Parempi jaaritella täällä blogissa, kun pyöriä sängyssä ja jännittää huomista. Näihin ainaisiin sairaalakäynteihin, kun ei näytä tottuvan ollenkaan!




12 kommenttia:

  1. TSEMPPIÄ! Sitten se on käyty ja saat taas huokaisten jatkaa matkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohi on ja nyt taas helpottaa. Jännitti ihan hirveästi.

      Poista
  2. Toivon samoin kuin Mine: Tsemppiä! Hienoa, että sinusta pidetään noin hyvää huolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huolta pidetään. Siitä en voi kyllä valittaa. Välillä tuntuu, että eikö näitä kontrolleja voisi jotenkin yhdistää.

      Poista
  3. Tsemppiä tähän päivää!
    Miehelläni oli tänään kontrolli ja kaikki näytti hyvältä...vuoden päästä seuraava..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Varmasti helpotti teitä kumpaakin.

      Poista
  4. Verkkarit on ihan parhaat, lempparini! Palattiin juuri Kanarianlomalta ja ihan ekaksi kotiin palattuani sujautin vanhat, pehmoiset verkkarit jalkaani, oloni on taivaallinen!
    Tsemppiä lääkärikäynnille, hyvin kaikki menee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenna töihin ihan tavallisilla housuilla. Mitenhän kestän? Ai, teidän loma oli ja meni jo. Toivottavasti saitte nauttia auringosta.

      Poista
  5. Tsemppiä täältäkin toivoottaa nimetön lukija

    VastaaPoista
  6. Voimia tarkastukseen, minusta on hyva etta pitavat sinusta noin hyvaa huolta mutta raskasta se varmasti on aina uudelleen kayda lapi asioita. Kaikki menee varmasti hienosti ja sitten saat pistaa verkkarit hyvilla mielilla illalla jalkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se ongelma on,kun aina ennen kontrollia alkaa miettimään syntyjä syviä. Nyt taas on kevyt olo.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!