perjantai 7. helmikuuta 2014

Jälleen linjoilla

Tervehdys täältä myrskyn keskeltä. Onpa ollut viikko! Corkin keskustassa on taas tulvinut oikein kunnolla.



Leikkaus on onnellisesti ohi. Sairaalassa olin yhden yön ja keskiviikkona pääsin kotiin. Tällä kertaa jaoin huoneen vain yhden naisen kanssa ja meillä oli oikein rauhallista. Kummallakin kävi kaksi vierasta alkuillasta, kännykät eivät soineet, eikä TV huutanut.

Vatsa on arka, mutta ei mitenkään hirveän kipeä. Nostelemista pitää välttää ja levätä paljon. No, keskiviikko ja torstai meniväkin lähestulkoon vaakatasossa. Nukutti! Tänään olen ollut huomattavasti pireämpi ja katsoin Sotsin avajaiset. Jo oli Putin pistänyt ruplia likoon!

Muistaako teistä kukaan, kuinka Sotsi ja Dagomys olivat Neuvostoliiton aikana suosittuja rantalomakohteita?
Minäkin olin äitini ja serkkuni kanssa siellä lomalla 1980-luvulla. Matka taittui bussilla Leningradiin ja sieltä (herroiksi) Tubolevillä Mustameren rannalle. Myytiin farkkuja ja sukkahousuja ja käytiin niillä ruplilla kauneushoidoissa. Pöydän ravintolaan äiti hoiti antamalla tarjoilijalle sukkahousut. Sinne voisin lähteä lomalle uudestaan vielä joskus.

En ole talviurheilua seurannut vuosiin ja olen ihan pihalla tämän hetken "tähdistä". Ihme kyllä arvasin oikein, että Irina Rodnina nähdään sytyttämässä olympiatulta. Irlantilaisia ei talviolympialaiset kiinnosta, mutta onneksi on Naapurisaaren BBC. Ja onhan meillä noita urhelukanavia, vaikka muille jakaa. Nyhän minulla on kerrankin aikaa seurata luistelua. Muilla lajeilla ei ole niin väliä.

26 kommenttia:

  1. Hurjia kuvia sieltä teiltä päin, toivottavasti tulvat ovat ohi.

    Hienoa, että leikkaus meni hyvin. Toipumista! Olipa hienot avajaiset, olihan ne pakko katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä loppua tälle sateelle näytä tulevan. Nousuvettä täällä suorastaan pelätään. Vedenpinta nousee hetkessä aivan liian korkealle.

      Minä katsoin avajaiset alusta loppuun. Hienot olivat, mutta tuli kyllä välillä mieleen, että eiköhän vähempikin olisi riittänyt.

      Poista
  2. Minäkin tykkään luistelusta... Ei vaan ole kauheasti olympiahenkeä, kun katsoin Sotsi-aiheisen dokkarin Ylen Areenalta. Huh. Aivan järkyttävää... Tavallisten ihmisten koteja pakkolunastettu ja purettu poikkeuslain turvin ilman korvausta, rakennettu luonnonsuojelualueelle jne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin riikinkukko-Putinia katsoessani ajattelin, että mikähän on näidenkin olympialaisten todellinen hinta. Ei siinä ole ajateltu koteja eikä luontoa. Upeita, uusia rakennuksia vaan pystyyn ja näytetään lännelle, että täällä on millä mällätä.

      Poista
  3. Minä tykkäsin eniten ilotulituksesta. Ruplia paloi, mutta ei sureta, kun eivät olleet minun. Irlannista osallistuu viisi urheilijaa neljässä lajissa. Pidetään peukkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuntuu, että niitä ruplia olisi viisaamiinkin voinut käyttää. No, ei siinä kansalaisten mielipiteitä kyselty! Katsotaan miten irlantilaisten urheilijoiden käy!

      Poista
  4. Irlannin osallistuja löytyvät tuolta::http://de.wikipedia.org/wiki/Olympische_Winterspiele_2014/Teilnehmer_(Irland)

    VastaaPoista
  5. Siis uudelleen, kirjoitusvirheitä oli enemmän kuin laki sallii...

    Ihanaa, että leikkaus sujui hyvin. Hymyilyttää tuo matkakertomuksesi Mustameren rannoilta :-) Sukkahousut taisivat olla siihen aikaan kiven alla Neuvostoliitossa :-)
    Pikaista toipumista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä käyn myöhemmin korjaamassa pahimpia kirjoitusvirheitäni. Välillä ihan hävettää, kun tajuan, että menin julkaisemaan ennen kuin tarkastin kunnolla.

      Sukkahousut olivat todellakin kovaa valuttaa silloin! Toipuminen on tosiaan lähtenyt käyntiin hyvin.

      Poista
  6. Ihana kuulla, että sinä taas linjoilla olet ja kaikki mennyt sitten mukavasti :)
    Muistan, kuinka ukki ja mummi aika usein Sotsissa kävivät - ja lähinnä muistan, kuinka pahaa se suklaa oli, jota matkoilta tuliaisina saimme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se suklaa oli kyllä järkyttävän pahaa. Mistä lienee edes tehty? Toipuminen on tosiaan edistynyt nopeasti. Onneksi oli täyhystysleikkaus.

      Poista
  7. Hei Saarelainen! Minäkin muistan. Olin Sotsissa jo 1970-luvulla nuorena tyttönä mummini kanssa. Lennettiin Tubolevilla, huhhuh. Outoja muistoja lomapaikasta palautuu mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo lentokoneet ovat jääneet mieleen. Oli niin kuuma (siis lennolla), että osa miehistä oli ilman paitoja. Tarjoulu oli yksi lasi mehua ja tietysti viinaa. Ja sehän suomipojille maistui. Oppaat raahasivat yhden matkustajista busiin, kun ei pystynyt itse kävelemään.

      Poista
  8. Kauheeta miten noloa - mä en tiennyt, että olympialaiset pidetään Sotsissa. :-D Millähän planeetalla mä olen elellyt. Mun koulukaveri kävi siellä aikoinaan lomalla, ja mä olin ihan hirveän kateellinen sille, kun se oli niin ruskea.

    Hyviä vointeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään tajunnut, että ne ovat Sotsissa ennen kuin työkaveri minulle siitä vinkkasi. Olin, että ei voi olla, sehän on rantapaikka. No, nyt tiedän.
      Hyvän rusketuksen sain minäkin aikoinani!

      Poista
  9. Hyvä, että leikkaus on ohi ja voit jo paremmin!
    Minäkin olin, joskus 80-luvulla lomailemassa Sotsissa...vaatteet meinatiin päältä ostaa.
    Eräskin siivoja tuli ostamaan sitä pitsistä hametta...mistä siivooja tiesi, että minulla oli pitsinen hame??? Eli huoneet oli koluttu tarkkaan..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisivat tosiaankin käydä lomalaisten vaatteet tarkasti läpi. Meiltä muistaakseni kysyttiin myös meikkejä. Siivoojat maksoivat vähemmän kuin kadulla kyselijät. Ja markanvaihtajia oli joka paikassa!

      Poista
  10. Hienoa että leikkaus meni hyvin !
    Rauhallista toipumista :)
    Itse en ole seurannut Olympialaisia sitten lapsuusvuosien, enkä todennäköisesti muuta tätä traditiota tänäkään vuonna...Nimimerkillä "Formula-fani" :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat olla uusi lukija! Tervetuloa seuraamaan. Minultakin taitaa jäädä olympialaisten seuraaminen vähiin, vaikka näin sairaslomalaisena aikaa olisikin. Formuloita seurasin joskus, mutta nyt en teidä niistä enää mitään.

      Poista
  11. Olympialaisia ei ole tullut seurattua vuosiin. Eikä oikein mitään muutakaan urheilua. Kummallista oikeastaan. Muistan miten alaluokilla koulussakin sai seurata, kun Marja-Liisa hiihti kultaa. Oi miten se oli onnea.

    Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niitä aikoja, kun Marja-Liisa ja Juha Mieto hiihtivät. Siinä oli suuren urheilujuhlan tuntua. Meillä tätä urheilua tulee tuutin täydeltä, joten olen siihen täysin kyllästynyt. Luistelua aion kuitenkin katsoa. Se on niin kaunista.

      Poista
  12. Pikaisia paranemisia! Meillä boikotoidaan olympialaisia, minulta ei sen suurempi uhraus kun en niitä muutenkaan jaksa seurata - muistuu mieleen liian moni sunnuntai-iltapäivä Suomessa kun oltiin sukuloimassa ja piti seurata mäkihyppyä mustavalkoisesta telkasta tuntikaupalla. Tosiaan luistelua voisin seurata, se olis ainoa. Tämä on se aika vuodesta jonka koen todella vaikeaksi, kevät tuntuu olevan NIIN kaukana...on satanut putkeen jo 10 viikkoa ja lisää on tulossa. Mieluummin Suomen lunta kuin Irlannin vaakasadetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se olikin: talvi sunnuntai-iltapäivät ja mäkihyppyä.

      Jospas tämä myrsky ja tulviminen nyt jo loppuisi. Käy ostamassa Aldista pari nippua narsisseja. Helpottaa kummasti tätä kevään kaipuuta! Testattu on.

      Poista
  13. Kyllä nuo neuvostoliiton kaupustelut oli melkoisen huvittavaa. Kyllä siinä saattaa tullimiehelle olla aika vaikeaa vakuutella, että juu vain omaan käyttöön, en tietenkään aikonut myydä. Kun mies tulee tulliin yhden päivän matkaa varten ja laukussa on kahdet talvilenkkarit, kolmet farkut ja 10 paria sukkahousuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siinä on saanut selitellä, että mitä niillä sukkahousuilla tekee. Ne tullimiehet olivat kyllä niin pelottavan näköisiä, että...

      Poista
  14. VN, hyva että kaikki meni nappiin... täälläkin ollaan elävien kirjoissa. Minua aina mietityttää se nukutus. Ei sinulle tullut edes pahoinvointia siitä? Tähystyksellä minunkin poskiontelot putsattiin ja kaikki meni hyvin mutta nukutuksessa piti olla ja tietysti sen jälkeen on ollut äklöä oloa. Kait se kuuluu asiaan... Vielä maanantai ja sitten ottavat ne karmeat tuppelot pois nenästä. Tällä hetkellä olen kuin miss piggy. :D
    Kotikisakatsomo nyt pystyyn!
    Helmikuuta, Lissu

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!