keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kankeaa...

Pitkän joululoman jälkeen on ollut sopeutumisongelmia tähän normaaliin eloon ja aikaisiin aamuihin. Aamuvirkusta illantorkusta on tullut illanvirkku ja aamuntorkku, joka ei tahdo saada itseään ylös sängystä. Eikä asiaa auta ollenkaan se, että täälläkin on pimeää ja sateista.
Myrksy sai aikaan paljon pahaa ympäri Irlantia, vaikka meidän elämäämme se ei juurikaan vaikuttanut. Onneksi on omat hiukset tiukasti päässä kiinni, sillä sellaista peruukkia ei ole keksitty, joka olisi näissä myrksyissä päässä pysynyt.  
Onko mikään sen tylsempää, kuin matkalaukkujen purkaminen ja joulukoristeiden pakkaaminen? Keksin vain yhden asian, jota inhoan vielä enemmän ja se on uunin peseminen. Pestäviä vaatekasoja ja ullakolle vietäviä joulukoristeita lähdin pakoon viikonloppuna alennusmyynteihin. Taskussa poltti lahjakortti, ja vaatekaapissa oli ilmiselvästi vajausta. Takaisin tulin housujen ja puseron kanssa. Nyt kierrän kaupat kaukaa, sillä Matti hyppäsi kukkarooni.  Kävin muuten pitkästä aikaan kangaskaupassa. Tarkoitus olisi väkertää pari hametta. Ei haittaa, vaikka epäonnistun, sillä nämä kankaanpalat eivät pankkia räjäyttäneet. Siinä projektia tulevaksi viikonlopuksi.
Onneksi ystäväni sanoi tulevansa illalla käymään. Oli pakko pakata joulukoristeet laatikoihin ja järjestää olohuone. Kovin näyttää tyhjältä talo ilman jouluvalaistusta. Lähdin eilen illalla mukamas kävelylle ja päädyinkin lähimpään kauppaan ostaman kukkia ”tyhjyyttä” piristämään. Kylmä viima yllätti, joten kävelylenkki kutistui kukkienhakumatkaksi.  Nyt on kyllä otettava itseään niskasta kiinni ja ulkoiltava enemmän. Kinkku ja piparit ovat nimittäin jämähtäneet muistuttamaan joulumässäilystä tuohon vyötärön seudulle.
Uudelle Vuodelle en ole tehnyt mitään muita lupauksia kuin sen,  että elän enemmän tässä hetkessä, enkä pure kynsiäni!
Miten teidän uusi vuosi on käynnistynyt?
 
Kuva Suomesta.

6 kommenttia:

  1. Sama juttu täällä. Vaaka on yhteistyöhaluton. Ulos pitäisi mennä lenkille mutta kun on niin pimeää ja loskaista. Eikä ole sopivia jalkineita. Verukkeita löytyy vaikka muille jakaa.
    t. Kissanpiika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen myös todella hyvä löytämään tekosyitä. Tänään sain pakotettua itseni ulos, kun piti käydä pankissa ja kaupassa. Kävin kävellen ja takaisin tulo otti voimille. Ylämäkeä koko matka.

      Poista
  2. Aamuheräämiset ovat olleet ongelmallisia meilläkin! Illat venyvät ja aamulla juostaan paniikissa, koska uni maistuu aivan liian pitkään. Uskon tämän johtuvan osaltaan myös siitä, että auringonvaloa ei ole juurikaan näillä kulmilla näkynyt ja myrskytuulen ulvonta on pitänyt öisin hereillä jo useamman viikon. Aurinko tekisi hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olisikin kivaa lähteä jonnekkin aurinkoon edes viikoksi. Tämä pimeys ei ole hyväksi kenellekään. Illalla ei tee mieli ulos kävelemään, kun ei nää mitään.

      Poista
  3. Hih! Kovin ovat samanlaiset tunnelmat täällä! En sitten voi sietää tätä sadetta ja pimeyttä! Hieman helpostusta tähän olotilaan tuo tieto, että pääsemme kuukauden kuluttua aurinkolomalle Kanariansaarille, on jotain kivaa jota odottaa!

    Ihanaa viikonloppua, kevättä kohti mennään niin että kohina käy :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauti auringosta. Pimeääkin kesää paremmin, kun on loma tiedossa. Kunhan saadan tama tammikuu alta pois, niin sitten helpottaa.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!