maanantai 12. elokuuta 2013

Jäätä sulatellessa

Käsi pystyyn, kuka on lukenut Ulla-Lena Lundbergin kirjoittaman Jää-kirjan? En tässä nyt ala Finlandia voittajaa arvostelemaan, sillä siihen eivät tämän blogin kirjoittajan rahkeet riitä. Sanonpahan vain, että oli sarjassamme niitä kirjoja, joita pitää sulatella ja pitkään. Kirjan viimeisen sivun luin yli viikko sitten, mutta vieläkin tuo väkevä ja värikäästi kirjoitettu tarina pyörii mielessäni. Jäin miettimään, että miksi kaikilla kirjoilla ja elokuvilla ei voi olla onnellista loppua? Tekisi mieli soittaa kirjaijalle ja pyytää, että eikö nyt mitenkään kävisi, että hukkunut sittenkin saataisiin elvytettyä, perhe saisi pitää isän ja seurakunta pappinsa...

On ollut muuten uskomattoman suuri nautinto, kun pystyy taas lukemaan. Eihän se lukutaito onneksi kadonnut sytostaattihoitojen aikana mihinkään. Sytoaivot ne toimivat omalla tavallaan, ja monimutkaisen juonen seuraaminen oli niille aivan liikaa. Nyt suorastaan ahmin kirjoja!

Kuinka monesta asiasta sitä piti Möykyn takia luopua, mutta onneksi vain väliaikaisesti. Luulin muuten, että kaikki sivuoireet ovat nyt jo taakse jäänyttä elämää. Eikä mitä, sokerina pohjalla on vielä halkeilevat ja irtoilevat kynnet. No, tämä on pientä tämä. Hiuksetkin ovat alkaneet kasvamaan. Nyt minulla on sellainen pehmeä vauvan tukka. Jännityksellä odotan, tuleeko minusta vihdoinkin kiharapää? Ja jos harmaata alkaa pukata, niin sitten vaadin kyllä rahani takaisin!!!

Kertokaapas tekin, mitä kirjaa luette juuri nyt?








39 kommenttia:

  1. Mina luen Tuomas Kyron kirjaa "700 grammaa".
    Eika erikoinen teos.

    Kiva etta olet paassyt taas kirjoihin kasiksi, ota nyt kunnolla vhinko takaisin. Ja onnea uudelle tukalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pino lukemattomia kirjoja odottaa lukijaa. Kirppareilla käydessä mukaan lähtee aina kasa kirjoja.
      Uusi tukka kasvaa,mutta vielä menee varmasti pari kuukautta, ennen kuin se on "edustus"kelpoinen.

      Poista
  2. menneen talven lumia12. elokuuta 2013 klo 13.48

    Jää, kuten melkein kaikki Ulla-Lena Lundbergin kirjat ovat loistavia. Olin niin pahoillani, kun herttainen ja kaikille hyvää tahtova pappi tyhmän salkkunsa takia hukkui.
    Olenpa iloinen, kun alat olla kunnossa! Malta mielesi, kynnet alkavat kasvaa (itselläni ei ongelmaa ollut) ja hiukset samoin. Ensin tosiaan saattaa olla pää kuin kerubilla, suloista kiharaa. Se ei kestä, valitettavasti. Uusi väri voi olla mitä vain eriä kuin entinen omasi, sekin (valitettavasti, sanoi ystäväni)palautuu ajan myötä.
    Nauttimallasi ravinnolla on merkitystä hiusten ja kynsien vahvuuteen. Ei mitään kevytpliisuja, vaan kunnon oliiviöljyä, täysjyvää, täysmaitoa, jos sitä käytät, ja juustot, lihat ym. hyvälaatuisia, tarvitset ruoastasi ravintoa hiuksiin, ripsiin, kynsiin ym. Ja varmaan olet saanut ohjeet D-vitamiinista ja kalsiumista välttääksesi osteoporoosia?

    Ai niin, tällä hetkellä luen Joy Fieldingin kirjaa, jonka nimeä en nyt juuri muista. Muutaman vanhan Maeve Binchyn luin kesällä hyllystäni ja syksyn uutta kirjasatoa odottelen innolla kirjastoomme.

    Antoisaa loppukesää ja "kaikkea kivaa"!
    Menen kontrolliin syyskuun puolessa välissä ja jostain syystä on alkanut jännittää, että onko kaikki ok. Ehkä se on tyypillistä pohdintaa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitamiinejä olen popsinut ja syödä terveellisesti. No, kyllä minä herkutellutkin olen.
      Kynnet ovat järkyttävässä kunnossa, mutta nekin näyttävät kasvavan vauhdilla.
      Minulla on ensimmäinen kontrolli huomenna ja vähän tässä jännittää. Luulen, että seuraavalla kerralla olen ihan hermona, nythän minua on seurattu koko ajan. Pidä minulle peukkuja!

      Poista
  3. Sain äsken Eeva-Kaarina Volasen elämäkerran luettua ja jatkoin suoraan Edvin Laineen elämäkertaan. Laine vaikuttaa Volasta mielenkiintoisemmalta, paremmin kirjoitetulta.

    hietzu/Hurmioitunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmämänkerrat ovat kyllä mielenkiintoisia. Niitä pitäisi minunkin lukea enemmän.

      Poista
  4. Hienoa, että voimat ovat palanneet ja voit nauttia taas lukemisesta!

    Minusta Jää oli viime vuoden ehdottomasti parhaimpia teoksia, minun on pitänyt kirjoittaa kirjasta (lähinnä suhteesta luontoon), mutta jotenkin se on vain jäänyt. Luen tällä hetkellä Pamukin Istanbulia (syyskuussa sinne) ja Leif Salmenin Maanalainen moskeija. Lisäksi tietysti työhön liittyvät kirjat. Luin muuten kesällä David Lagercrantzin Minä Zlatan Ibrahimovic. Se oli mielenkiintoinen, joskaan ei tietysti mikään kirjallisen ilmaisun huippu, mutta se miten kaveri on päässyt tuohon asemaan. Asenne ratkaisee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jää tosiaankin jäi mieleen. Mereenkään ei voi sen jälkeen suhtautua enää samalla tavalla. Saarelaiset kun olivat niin täysin meren ja muutenkin luonnon armoilla.
      Sinulla mielenkiintoinen matka takana ja edessä!
      Arvaas mitä,jos sinä olet lukenut Ibrahimovicista niin minä luin puoelstani kirjan Messistä.

      Poista
  5. Hyvä mieli puolestasi, että voit taas nauttia lukemisesta ja elämästä.

    Pekka Matilainen: Kupoli. Murhamysteeri Firenzessä 1423. Avomiehen lainaama kirjastosta. Yleensä luen siivellä sen, mitä kantaa kotiin. Aika nuortenkirjamaisesti kirjoitettu, helppoa luettavaa. Sopivaa neulontalukemista käsityön kaveriksi. Onko Irlannissa toimiva kirjastosysteemi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja minäkään en pidä onnettomista lopuista. Kumma, että luen murhamysteeriä, kun siinä jo lähtötilanne on, että joku on kuollut.

      Poista
    2. Kirjastot ovat täällä suht hyviä, mutta eivät ollenkaan saman tasoisia kuin Suomessa. Kirppareilta saa kirjoja niin halvalla, että en käy kirjastossa.

      Poista
  6. Ihanaa, että kirjoihin pääsee taas keskittymään, ja pidetään peukkuja kiharalle kuontalolle <3

    Itselleni on viime päivinä tullut tutuksi Nizza, Cannes ja Biarritz Helena Petäistön avustuksella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helenä Pätjiston Ranskalaiset korot luin joskus vuosia sitten. Suunniteletko matkaa Ranskaan? Minä sinua odotan tännä Irlantiin.

      Poista
  7. Luulin, että sulatat pakastinta, mutta ihan toisesta Jäästä onkin kysymys. Mun yöpöydällä on Tove Janssonin Kesäkirja, jonka kaveri toi mulle Suomesta. Kiva, että jaksat lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakaste ei juuri nyt tarvitse sulattamista, mutta Jäätä mielessäni pyörittelen edelleen. Sullahan on kesäistä lukemista!

      Poista
  8. Tuo Jää-kirja on vielä lukematta, samoin Dan Brownin Inferno, mutta ne saavat odottaa vielä hetkisen sillä nyt on toisella kierroksella Anne B Ragden Berliininpoppelit trilogia ja huomenissa saapunee postissa saman kirjoittajan Satunnaista seuraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ikävä teidän mahtavaa kirjastoa. Siis se on aivan huippu! Sulla näytää olevan yöpöydällä tungosta!!!

      Poista
  9. Luin Ulla-Lena Lundbergin Jää-kirjan talvella ruotsiksi. Hänellä on omaleimainen sanavarsto, joka pohjautuu saaristolaisten murteeseen. Kirjan suomentajalla on varmaankin ollut kova urakka vastineiden löytämisessä. Kirja on todella hyvä, mutta siitä huolimatta se ei kuulu lempikirjoihini. Kirjan papin esikuvana oli U-L Lundbergin oma isä, joka hukkui kirjailijan ollessa pieni lapsi. Tällä hetkellä luen Ilse Gräfin von Bredowin Denn Engel wohnen nebenan (Sillä enkelit asuvat naapurissa), jossa kirjailija muistelee pakomatkaansa entisen DDR:n alueelta heti sodan jälkeen.

    Kiva että tukkasi kasvaa jälleen! Terveisin Lukija A-a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin minäkin, että kääntäjä oli tehnyt hienoa työtä. Täytyykin saada käsiin kirjalijan vanhempia teoksia. Ruotsiksi en kyllä pysty enää lukemaan mitään.

      Poista
  10. Minä luin viime jouluna ja mietin myös kirjan tapahtumia mooonta viikkoa. Sellaista lukukokemusta aika harvoin syntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläisen kirjan jälkeen on vaikeaa aloittaa uutta kirjaa. Tälläisiä lukukokemuksia lisää!

      Poista
  11. En ole tuota kirjaa vielä lukenut mutta laitanpa nimen muistiin korvan taakse!
    Nyt luen Lorna Byrnen toista kirjaa, hänen teoksiaan taisit suositella pari vuotta sitten. Nappasin mukaan Suomesta alekorista. Antaa myös ajattelemisen aihetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen lukenut vain yhden hänen kirjoistaan. En edes tiedä kuinka monta kirjaa hän on julkaissut. Pitääkin korjata tilanne!

      Poista
  12. Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo Jää-kirja. Luin linkkisi HSn arvostelun ja sen mukaan kirja vaikuttaa aika raskaalta. Ja toisaalta "Jää elvyttää myötäelämisen kyvyn liki vereslihalle. Se on harvinainen taito ja kaunokirjallisuuden ajatonta peruskiveä."
    Noh, onpa kirjailija päässyt pitkälle jos lukija pystyy tuntemaan noin voimakkaita lukuhetkiä ja jos vielä säilyvät mielessä kauan.

    Meidan tytölla on kesälukemisena (koulua varten) Ray Bradburyn The Martian Chronicles. Poika luki sen jo silloin aikoinaan. Minulta jäi väliin, koska en ole sci-fi/fantasia fani niin katselin kirjaa vain hyllyssä. Nyt se jäi tytöltä joten minä kävinkin siihen käsiksi. Olenkin huomannut kirjassa monenmoista ulottuvuutta vaikka se onkin kirjoitettu jo 1949 jolloin Mars planeetasta ei tiedetty paljon mitään.

    Hyvää elokuuta vihreille!
    Täällä kaivataan vihreyttä kun ruoho on keltaista (ei mun lemppariväri ;) )
    Terveiset perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, kyyneleet vierivät posille, kun rakastettava pappi hukkui. Ihan kuin ystävä olisi kuollut. Upeasti kirjoitettu kirja.

      Pojillekkin ostin pari kirjaa kouluun. Mitenkähän ne aina valitsevat niin tylsiä kirjoja. Aloitin toista lukemaan, mutta en tiedä jaksanko viimeiselle sivulle.

      Meillä alkoi juuri satamaan, joten ruoho pysyy vihreänä. Toivottavasti teillä helteet hieman helpottavat.

      Poista
  13. Huomenta, mun "lukutaito" (=keskittymiskyky) ei ole vielä masennuksesta parantunut, mutta muuten voin hyvin. Ai kirja jota luen: henkilöstöopas ;)
    Mitä parhainta tätä päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sullahan sitä on mielenkiintoista lukemista. Kyllä se lukutaito vielä palaa, usko vaan. Ja sitten kun palaa, niin ilmoita. Täältä lähtee heti postia sinne pohjoiseen.

      Poista
  14. Tervon Jarrusukkaa ja Kalervo Mieltyn: kovien kokemusten kansaa

    Pidä susta huolta, kiharoilla tai piikkisuoralla tukalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervoa en ole koskaan lukenut. Piitää korjata tilanne. Joo sama se on minkälaista hiusta kasvaa, kunhan vaan kasvaa.

      Poista
  15. Mulla on vieläkin meneillään Wildflower, joka on näitä Keniajuttuja... mutta kyllä lukeminen on hyvää terapiaa ihan joka mielessä. Ja voi miten kiva kuulla ihan inspiskuulumisia sieltä suunnasta, ja hei - just niin, suora, kihara tai vaikka harmaa - so what! ;) Iloista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin vähän harmahtavalta näyttää, mutta otetaan vastaan oli kiharaa tai suoraa. Nyt mulla vasta kuuma on kun on omaa tukkaa alla ja tämä peruukki päällä. Huh!

      Poista
  16. Minä sain hetkeksi korkkiruuvikiharat, mutta sinne ne häipyivät kun hiukset kasvoivat.
    Tosiaan, olkoot vaikka piikkisuorat tai harmaat hiukset, pääasia, että kasvavat takaisin:)
    Hienoa, että lukeminen taas maistuu :)
    Luin vasta viime viikolla joululahjaksi saamani Katja Ketun Kätilö. Aika vaikuttava oli sekin.
    Nyt aloittelin J.K.Rowlingin Paikka vapaana.
    Antoisia lukuhetkiä ja aurinkoa loppukesään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkkiruuvit ottaisin minäkin vastaan. Katsotaan mitä tuleman pitää.
      Tuon Kätilön lukisin minäkin mielelläni. Kirjoja ostin taas eilen lisää. Ettei vain pääse loppumaan.

      Poista
  17. Kiva kuulla etta pystyt taas nauttimaan lukemisesta! Minulla on kesken dekkari Qiu Xialongin Tapaus Mao, tuo sinun kirjasi kuulostaa kylla niin mielenkiintoiselta etta sehan on luettava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistä ihmeessä listalle, vaikka sillä onkin niin kovin surullinen loppu.

      Poista
  18. Minulla on menossa tällainen mukava,leppoisa kirja kun Kockskola för ensamma hjärtan. Sattuu olla irlantilainen kirjailija Marita Conlon-McKenna. En tiedä onko suomennettu.
    Alkuperäinen titteli on A Taste for Love.Suosittelen jos ei jaksa lukea mitään syvällistä.
    Kaikkea Hyvää !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota kirjalijaa en tiedänkkään. Pitääpä katsoa, jos löytäisin hänen kirjojaan. Välillä pitää lukea jotain kevyttä. Ei tarvise liikoja ajatella.

      Poista
  19. Olipa mukava kuulla,että nautit taas asioista, kuten lukemisesta... Kyllä ne kynnet ja hiuksetkin vaivihkaa huomaamatta kasvavat; aika kuluu kuin siivillä lukiessa.
    Mä en kesäloman jälkeen ole vielä ehtinyt kirjoja lukemaan... Kesällä paras lukemani kirja oli Khaled Hosseinin Leijapoika. Pidin siitä kovasti. Tänään hain kirjastosta hänen kirjansa Tuhat loistavaa aurinkoa - ja odotan lukuelämystä :)
    Oletko muuten lukenut Linda Olsonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja? Siinä oli kirja, jonka jälkeen oli käsittämättömän hyvä olo monta päivää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhat loistavaa aurinko sai minut itkemään. Leijapojan olen nähnyt elokuvana ja se oli välillä rankaa katsottavaa.
      Tuota Lindan Olsonin kirjaa en ole lukenut. Pistän listalle.
      Kynnet ovat vielä ihan järkyttävän lyhyet, mutta eiköhän ne siitä ala taas kasvamaan. Hiukset kasvavat ihan silmissä. Mulla on edelleen sellainen pehmeä vauvan tukka.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!