lauantai 5. tammikuuta 2013

Laskettelemassa


Pojat kävivät monta kertaa laskettelemassa loman aikana. Olin itsekkin nuorempana innokas laskettelija, mutta enää ei mieli tehnyt rinteeseen. Laskettelijat olivat kovin nuoria, joten täti pysyi kiltisti katsomon puolella ja kahviossa lämmittelemässä. Lumilaudat näyttivät olevan kovasti suosittuja. Ihmeellistä hyppimistä se niiden kanssa hissiin meno kyllä oli.

Ihmeen nopeasti Juniorikin oppi laskettelun alkeet. Pojista vahempi oli omasta mielestään jo varsinainen konkari, koska neljä vuotta sitten kävi laskettelemassa samassa rinteessä. Niin, ja jalka ei ole paketissa kummallakaan, joten hyvin meni. 

Se oli myös unohtunut, kuinka työlästä on monojen jalkaan laittaminen. Nykyisin monot ovat kovin lämpimän näköisiä. Itse muistan, että vaikka jalassa oli kuinka monta sukkaa, niin aina tuli jossain vaiheessa varpaille kylmä.

Laskettelukärpänen puri ja pahasti!








 
 
 
 
 
Posted by Picasa

21 kommenttia:

  1. Mukavaa loppiaisaattoa! Mua ei saisi hissiin eikä rinteeseen edes isosta rahasta. Mutta kiva että pojat nauttivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin. Minut voi vielä joskus saada rinteeseen, mutta ei tuohon. Mielummin laskettelisin vähän varttuneemmassa seurassa! Pojilla oli hauskaa ja aika kului rinteessä hyvin. Kotikyläni kun on muuten niin kovin pieni ja hiljainen.

      Poista
  2. No tämähän on parasta mitä täällä "maalla" voi harrastaa, vaikken itse laskettelun hienoudesta mitään ymmärräkään ;)

    Harmi kun niin pikaisesti vaan tavattiin, mutta toivottavasti joskus päästään muistelemaan menneitä oikein ajan kanssa?! Ja harmi kun teille sattui niin kylmät kelit täällä ollessa, nytkään ei ole kuin muutama pakkasaste ja muutama päivä sitten oli ihan nollassa. Kyllähän tuo kylmyys kieltämättä joskus ottaa päähän, etenkin kun alkaa olemaan pari viikkoa peräkkäin kahden ja kolmen kympin pakkanen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun lähdit kuskiksi. Olisin varmasti muuten jäänyt johonkin lumipenkkaan jumiin! Helsingissä oli muuten jo ihan vesikelit, joten talvi nähtiin kaikessa kauneudessaan ja kamaluudessaan.

      Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja paltaan asiaan!

      Poista
  3. Näyttää olevan naapurikunnan rinne :-)

    Blogiasi ole tykännyt lukea jo pidemmän aika, mutta nyt vasta kommentoin, kun oli jotain tuttua ;-)

    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei "naapurin" Mari ja tervetuloa seuraamaan.
      Hyvin tunnistit Lakeuden Lapin!!! Se muuten avattiin, kun olin aika pieni. Hienoa, että on edelleen toiminnassa.

      Poista
    2. Ite opettelin laskettelemaan tuolla 6-7 vuotiaana, joskus silloin 70-luvulla :-) Ja nyt kuskataan omia lapsia rinteeseen. Onneksi on lähellä.

      Mari

      Poista
    3. Mistäs sitä tietää vaikka joskus olisimme olleet samassa hississä! Mukavia laskettelupäivä lapsille.

      Poista
  4. Minä olen lasketellut kahdesti. Enkä ikinä enää mene. Kunhan tulen suomalaiseksi taas, voin kyllä ruveta hiihtäjäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiihtäminen ei sitten iske yhtään. Aivan liian kovaa tälläiselle heikkokuntoiselle. Lapsenakin suorastaan vihasin hiitämistä, mutta laskettelusta nautin. Rinne oli 7 km meiltä, joten talvisin viikonloput kuluivat siellä.

      Poista
  5. En ole koskaan ymmartanyt laskettelun 'hienoutta'. Minusta se ei edes ole urheilua-hissi vie ylos ja alamakea lasketellaan alas. Tiedan tiedan, kyllahan se lihaksiin kay se alamakea taiteilukin mutta silti, vahan samaan ryhmaan laskettelu kuuluu minun urheiluasteikollani kuin golfikin. Golf on minusta peli, siina missa snookerkin tai shakki, ei urheilua.
    Hiihto sen sijaan on ihan rehellista urheilua ja hikista tyota!

    Olisipa kylla kiva paasta Suomen lumille taalta Corkin ainaisesta sateesta! Hyvaa alkanutta vuotta!

    Mari(taalla on nakojaan toinenkin Mari, mistas meidat nyt erottaa??)Olenko vaikka Corkin Mari sitten? :)Aloitan ehka oman blogin tassa kohtpuoliin niin saan kunnollisen nimen itselleni..ehka.Kunhan askarteluiltani ja kutomisiltani ennatan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskettelu sopi hyvin minulle nuorena, koska en voinut sietää hiitämistä enkä muutenkaan ollut mikään urheilija. Kuten sanoit hissi vei ylös ja sukset toivat alas. Parasta oli se raitis talvi-ilma ja kaverit ja tietysti vaudin huuma.
      Kaksi viikkoa talvea riitti minulle oikein hyvin. Nyt olen suorastaan nauttinut tästä "lämpimästä" ilmasta. Tänään menin takapihalle vähän hommiin. No. Sitten kun taas sataa viikko putkeen,voin muuttaa mieleni.

      Poista
  6. Ensimmaista kertaa kommentoin minakin mutta nayttaa olevan tutun kunnan rinne myos! :D


    Sonja
    Terveisia taalta skotlannin sateista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sonja! Ja taas uusi lukija ilmottautuu. Oletko sinäkin siellä joskus lasketellut?
      Terveisiä sinne Skotlantiin.

      Poista
  7. Hauskaa, kun sinun pojat pääsivät nauttimaan kotimaamme talvitarjonnasta. Joskushan meillä tämä joulun aika on aika mustaa ja märkää. Laskettelusta minäkin tosin kieltäydyn, koska se on tylsää ja melko vähän liikunnallista...hissi vie ylös ja painovoima alas. Tunnustaudun murtomaahiihdon ystäväksi. Murtomaahiihdosta on tosin sanottava, että se on niin tiukkaan välineurheilua kuin voi olla. Sukset on saatava joka keliä varten toimiviksi ja se on sitten oma lajinsa, johon kyllä oppii hiljalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi tosiaakin tuo mukanaan paljon meille tuntemattomia harrastusmahdollisuuksia. Ongelma on välineet, sillä parin viikon takia ei kannata ostaa uusia suksia eikä luistimia.
      Saimme onneksi laskettelu"vehkeet" lainaksi, ja olisihan ne voinut tietysti vuokratakkin. Toppahousuja löytyi kirpparilta ja edelis kerralla sieltä löytyi myös luistimet. Tällä kertaa ei käyty luistelemassa.
      Ja minä kun luulin, että murtomaahiihtoa varten tarvitaan vain yhdet sukset, joihin sitten voidellaan pitoa tai luistoa tarpeen mukaan...

      Poista
    2. Meillä hiihdon harrastajilla on nykyään useimmiten monet sukset. Minulla on kahdet aktiiviparit, joista toisiin laitan pakkashiihtoa varten pitoteipin, joka vastaa entisiä voiteita. Niihin laitan myös luistovoiteen pakkasesta riippuen. Suojakelejä varten minulla on voitelemattomat pitopohjasukset, joihin tosin laitan aina luistovoiteen, mutta ne oikeasti pitävät ilman mitään temppuja.

      Se muinainen purkkien kanssa vehtaaminen on nykyään kokonaan historiaa. Suksien voitelu on nykyään lastenleikkiä ja energia jää oikeasti hiihtämiseen.

      Irlannissa ei voi valitettavasti voi hiihtää, joten korvaava toiminta täytyy sitten keksiä. Onko teillä siellä sauvakävelijöitä?

      Poista
    3. Kuten huomaan olet aivan OUT näistä hiitoasioista! Kiitos kun päivitit tietoni.

      Sauvakävelijöitä en ole montaa nähnyt. Itse olen kyllä joskus käynyt..täytyykin ottaa taas sauvat esille. Ei ainakaan tarvitse murehtia niistä suksien voiteista!!!

      Poista
  8. Me avattiin tänään meidän laskettelukausi, tosin aika pienessä Lac Noir:n keskuksessa - ei menty heti ekaksi isoille Alppi-rinteille. Ihanaa oli taas nauttia vauhdin hurmasta, ja mahtavista vuorimaisemista!! Näillä 'nykysuksilla' (carving) on muuten satakertaa helpompi laskea (ohjata) kuin niillä sikapitkillä tasaleveillä suksilla, millä sillon meidän 'nuoruudessa' lasketeltiin ... ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on siellä kyllä varmasti aivan upeat maisemat. Ovatko nuo sukset myös lyhyemmät kuin ne "vanhanaikaiset"?

      Poista
  9. On paljon lyhyemmät; ehkä leukaan asti suunnilleen yltävät. Ja tosiaan leveämmät etuosat ja kapenee keskelle. Kääntyy paljon helpommin ja vauhtia saa hallittua enemmän :)
    Ne vanhanaikaisethan oli vähintään yhtä pitkät kuin laskija itse.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!