maanantai 17. joulukuuta 2012

Jouluiloa!

Blogi jää nyt joululomalle. Palataan asiaan tammikuussa. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoille!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Pikkujouluiltu on

Joulukuussa kalenteri on ollut täynä, vähän liiankin täynä. Ja niin on vatsakin! Tänä viikonloppuna minua on hemmoteltu hyvällä ruoalla, peräti kahtena iltana peräkkäin. Eilisten juhlien jälkiruokapöytä oli niin mahtava, että tunnollisena bloggarina piti siitä ottaa teillekkin muutama kuva. Tein juhliin suklaa-kahvikakun ja banoffee pain, johon lisäsin vadelmia. Irlantilaiset (ja samoin englantilaiset) jälkiruoat ovat tälläisiä äkkimakeita kaloripommeja, ja todella herkullisia.

Vielä yksi joulukonsertti, työpaikalla perinteinen tietokilpailu & syömingit, sitten talvivaatteet matkalaukkuihin.....ja joululoma voi alkaa.

 I am running out of steam!








Mukavaa sunnuntaita kaikille!

tiistai 11. joulukuuta 2012

So This is Christmas

Nuhaa ja yskää pukkaa, mutta yritän taistella vastaan. Taidan jäädä toiseksi. Ei ihme, sillä tuntuu, että minne vain menen, niin aina joku pärskii, niistää tai rykii. Ilta on kulunut sängyssä lukiessa ja teetä hörppiessä. Onneksi on lahjat hoidettu ja kortit lähetetty.

Perjantaiksi on pakko olla kunnossa, sillä silloin on firman joulujuhla, jonka järjestänä hyörii tuttuun tapaan tämän blogin kirjoittaja.  Uutta puseroakin ajattelin juhliin, mutta jos en jaksa ostoksille,  niin sitten en. Kai tuolta kaapin kätköistä jotain löytyy. Kukaan muista mitä kenelläkin oli päällä edellisissä juhlissa. Yritin miettiä, että mitä minulla oli päällä, mutta en muista. Nämä on sellaiset hyvin epäviralliset juhlat: ensin pubiin, sitten syömään ja sitten taas pubiin. Eli ei tarvitse ottaa pukeutumisesta stressiä. Jätän tämän stressin irlantilaisille "siskoilleni", jotka stressaavat minunkin puolestani.

Täällä työpaikkojen  joulujuhlat järjestetään yleensä mahdollisimman lähellä joulua. Olen onneksi saanut pitää pääni, sillä muuten meidänkin juhla olisi varmasti paria päivää ennen joulua. Joulunalusviikot ovatkin todella kiireisiä. Kun perjantain juhlista on selvitty, jatkan lauantaina tuttavaperheen perinteisillä joulujuhlilla. Ei tässä nyt ehdi sairastamaan!



Tässä yksi suosikki joululauluistani: 



lauantai 8. joulukuuta 2012

Rentouttavaa

Olen lapsesta saakka suorastaan rakastanut joululahjojen paketointia. Kaapista löytyy monen värisiä koiristenauhoja ja ruusukkeita. Oikein extra-kiireisen viikon jälkeen oli nautinto vallata keittiön pöytä, ja levittää värikkäät joulupaperit pöydälle.

Suomeen vietäviä lahjoja ei kannattaisi edes paketoida tällä, sillä paperi rypistyy ja repeytyy helposti matkalaukussa. Ruusukkeet ja koristenauhatkin lässäthävät ikävästi. Vasta liian myöhään tajusin, että vahingossa tuli nuokin lahjat paketoitua. No, niitä pitää vähän kohennella, kun pääsemme Suomeen.

Onko teillä tälläisiä rentouttavia nautintoja, joista muut saavat stressiä ja näppylöitä?



Ps. Olin eilen taas häiden "jatkoilla". Siitä lisää myöhemmin. Irlantilaset häät-sarja jatkuu.

torstai 6. joulukuuta 2012

6.12.


Onnea, Suomi!
Hienoa, että itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa sen ansaitsemalla arvokkuudella. 

Olen ylpeä vanhemmistani, jotka kumpikin niin kovin nuorina, joutuivat keskelle sotaa.
Kotipaikkakuntani sotaveteraanit-kirjassa vanhemmistani sanotaan seuraavaa: 

Isä: korpraali. Joukko-osastot: Pion. P 13.
Tehtävät: Pioneeritehtävät.
Taistelupaikat: Pälkjärvi, Harlu, Sortavala, Kannas, Aunuksen Kannas, Pertjärvi ja Viipurinlahti
Palvelusaika: 4 v 9 kk 12 pv.

Samalla sivulla on myös mainittu kolme setääni. Voi, isoäiti-parkaa, joka sai pelätä sydän kylmänä poikiensa puolesta.

Äiti: Lotta. Joukko-osastot: 965 JKS, Sotasairaala.
Tehtävät: Muonitus, hoitotyö
Palvelusaika: 10 kk 14 pv

1943 Äiti pääsi opiskelemaan Sortavalan diakonissalaitokselle. 4.5 vuotta kestäneiden opistelujen aikana harjoittelut suoritettiin, eri sairaaloissa, ympäri Suomea.

4 v 9 kk 12 pv on pitkä aika nuoren miehen elämästä. Kuinka monesta 16-vuotiaasta tytöstä olisi muonittamaan sotilaita erittäin alkeelliisiin oloihin?

Kunnia niille, joille se kuuluu. Veteraaninen rivit harvenevat harvenemistaan, ja muutaman vuoden kuluttua heitä ei enää ole.


maanantai 3. joulukuuta 2012

Iloinen yllätys

Edellistä postausta kirjoittaessani hyräilin soihdutsammuuta ja nyt tonttu-ukot hyppikää. Olin jo joulutunnelmissa. Postauksen julkaistuani, sain kuulla työpaikallani tapahtuneista irtisanomisista. Joulutunnelma lässähti kuin pannukakku. Samoin sammuivat soihdut, eivätkä tonttu-ukotkaan enää hyppineet. Viikonloppu meni vähän ikävissä tunnelmissa, vaikka oma työpaikkani on ja pysyy.  Eipä tässä muutakaan voi tehdä, kuin "keep calm and carry on"!

Työpäivä tuntui tänään normaalia pidemmältä, ja olin suorastaan helpottunut, kun työnsin avainta lukkoon ja pääsin vihdoinkin kotiin. Eteisen matolla minua odotti mukava yllätys. Siellä laskujen ja mainoslehtisten seassa oli Turun leimalla varustettu kirjekuori. Uskolliset blogini lukijat P ja U lähettivät minulle joulukortin Suomen Turusta, jossa Pariisissa asuva P oli käymässä. Kiitokset teille kortista ja siitä, että ihan oikeasti piristitte päivääni. Jospas siskokset vihdoinkin tulisivat käymään täällä Irlannissa!

Itse kirjoitin jo kasan kortteja ja päätin, että niille sukulaisille ja ystäville, jotka jouluna näen en lähetä korttia. Toivotan hyvää joulua ihan liveänä ja vielä halauksen kera.

Lähetättekö te ihan oikeita kortteja vai e-sellaisia?