tiistai 20. marraskuuta 2012

Saako olla pekonia ja kaalia?


Näillä saarilla eivät miehet ennen vanhan - ainakaan sanonnan mukaan - tuoneet kotiin, (tai tienanneet) leipää, vaan pekonia. Sanonta kuuluukin: bring home the bacon. Irlantilaisten olisi kovin vaikea elää ilman perunoita, ja ihan yhtä vaikeaa elo olisi  ilman pekonia. Oikein peri-irlantilainen ruoka onkin bacon and cabbage, eli pekonia ja kaalia. Kaikilla irlantilaisilla kotikokeilla on varmasti oma tapansa tehdä tätä ruokaa ja luulen, että omassa versiossani olisi heistä paljonkin korjattavaa.  Meillä syötiin tätä yksinkertaista, mutta ai niin maukasta herkkua, lisukkeilla höystettynä sunnuntaina. Tässä teille ohje, jos haluatte syödä irlantilaisittain:




1. Ostin kaupasta valmiiksi hunajalla ja sinapilla marinoidun pekonin palan. Pekonia keitin kiehuvasa vedessä 45 min, jonka jälkeen laitoin sen vielä vielä uuniin kypsymään 175C / 45 min. Käärin palan folioon, jonka poistin viimeiseksi 10 min.

2. Pekonin kiehuessa kattilassa, pilkoin porkkanat ja kaalin.

3. Pekoní uuniin ja porkkanat kiehumaan.

4. Älä kaada pekonin keittovettä pois. Lisäsin siihen yhden kasvisliemikuution ja vähän suolaa, ja laitoin kaalit kiehumaan. Kaalia ei kannata kiehuttaa liian kauaa, muuten siitä tulee sellaista vetistä muusia.

5. Jauhoiset Rooster perunat sopivat hyvin pekonin kanssa. Keitin ne kuorineen.

6. Sitten laitoin lisukkeeksi (ja tämä ei kuulu ollenkaan perinteiseen reseptiin) uunissa paistettuja palsternakkoja. Menin sieltä mistä aita on matalin, eli ostin ne pakastettuina. Ei mitenkään ylivoimaisen vaikeaa tehdä ihan alusta asti itse. Kuori ja pilko palsternakat ja anna kiehua hetken aikaa vedessä. Ei siis kypsäksi asti. Sitten pullasudilla öljyä päälle ja suolaa. Sitten vaan kuumaan uunin paistumaan.

7. Valkokastike tuli myös pussista.



Lautaset tyhenivät, ja vähään aikaan kenelläkään ei ollut näkä....kunnes Juniori kysyi,  että onko miellä mitään syötävää?????
Siis, miten joillakin voi olla aina nälkä?



8 kommenttia:

  1. Pitää kokeilla! Vaikka huomaan, että kun on vähentänyt suolankäyttöä, pekoni tuntuu tosi suolaiselta keitettynäkin.

    Minua jaksaa ärsyttää, kun vaikka kuinka ison aterian jälkeen poika menee kaapille hetken kuluttua ja kaataa muroja lautaselle tai tekee paahtoleipää. Eikö mikään niille riitä? Koskaan hän ei kulje jääkaapin ohi kurkistamatta sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suolaista oli, mutta ei liian. Supervalussa oli tarjouksessa nämä valmiiksii marinoidut palat.

      Ruokaa meillä menee paljon, vaikka lapsia on vain kaksi. Urheilevat paljon ja kasvat ja nälkä on. Välillä tuntuu täälläkin, että mikään ei riitä. Oma vatsa on vielä täysi, mutta pojilla on jälleen "vajausta". Onneksi on kaupat lähellä!

      Poista
  2. Eikä ole mukava, kun ruoka kelpaa;D Meillä myös yleensä tekee kaikenlainen, etenkin oikein lihaisa liha, hyvin kauppansa, ja mitä mausteisempaa, sen parempi.
    Tänään ajattelin (monen tiskipöydän ja hellan välissä vietetyn illan jälkeen) mennä grillille ja hakea sieltä illallisen!

    Itse en koskaan tee keittämällä mitään lihaa, ihan outo ajatus... Tuollaiset lihaköntsät menee meillä lautaselle AINA pelkästään uunin kautta. Mutta varmaan ihan hyvä konsti, varsinkin pekonille, jota meillä syödään aika harvoin, ja sillee ohuina siipaleina suoraan paistinpannulta. Hyväähän se tosin on, ihan liian hyvää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihaa tai kalaa pitää olla joka päivä. Kasvisruoalla ei näitä kahta syöppöä pidetä "elossa". Joskus tekisi mieli tehdä vain salaatti.
      Pekoni on tosi hyvää paistettuna ja leivän välissä. Suolaista kyllä, mutta ai niin hyvää!

      Poista
  3. Heippa, blogissani olisi sinulle pieni tunnustus! :)

    VastaaPoista
  4. Bacon&cabbage on kylla joskus ihan hyvaa. Ensalkuun Irlantiin muutettua se tuntui jotenkin oudolta ruualta, mutta kun sita vahan suomalaisittain muuttaa ;) niin se on ihan maukasta. Siitakin on resepteja niin paljon kuin on tekijoitakin, joten ei se haittaa vaikkei ihan irkkuoppikirjan mukaan menisikaan! :D Paaasia etta maistuu.
    Ostinkin tanaan vaihteeksi palan pekonia kun tuli otettua kaaliakin(meilla on myos pupu, joka sita tykkaa nakertaa, niin siksi usein ostan), joten bacon&cabbage paiva tulossa lahiaikoina.
    Tuo pekonin keittaminen tuntui alkuun myos oudolta, mutta itse asiassa siita tulee jotenkin suussasulavampi kun sita ensin keittaa ja sitten heittaa uuniin. Ainakin minun mielestani-eika se enaa niin hullu juttu olekkaan!
    Kaali on myos hyvaa porsaankyljysten lisukkeena, kun paistoliemissa kyljysten jalkeen pannulla paistaa myos kaalin ja laittaa joukkoon vahan sipulia, ja pippuria ja suolaa.
    Lapset ei ole kylla meilla mitaan bacon&cabbage-ystavia, mutta syokoovat nakkeja :)

    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo keittäminen minuakin aluksi suorastaan inhotti. Parempaa kyllä tulee, kun keittää, ja sitten vielä uuniin paistumaan. Pojat tykkäävät tästä ruoasta kovasti, joten useamminkin voisi sitä tehdä.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!