lauantai 10. marraskuuta 2012

Nähtävyyksiä ja jalkapalloa

Jätimme museot suosiolla väliin. Leonardo da Vinchin Viimeinen ehtoollinen jääköön seuraavaan kertaan. Liput kuulemma olisi pitänyt varata jo viikkoja aikaisemmin. Pariisissa kävin vuosia sitten katsomassa Mona Lisan. Pitkän kävelymatkan jäkeen seinällä oli pieni taulu, ja ympärillä hirveästi ihmisiä. Mona Lisa taisi mielessään naurella yli-innokkaille ihalijoilleen. Olisin halunnut katsoa Mona-Lisan salaperäistä hymyä ihan rauhassa. Ei onnistunut.


Milanon päänähtävyys on ehdottomasti Duomo, tuomiokirkko. Kerrassaan upea rakennus, jota kävin ihailemassa ulkoa, sisältä sekä katolta. Juniorin kanssa kävelimme (hän reippaasti ja minä vähemmän) kapeat portaat (ja niitähän riitti) ylös kirkon katolle. Kun sain hengitykseni tasaantumaan, pääsin nauttimaan näkymästä yli Milanon. 

Piazza di  Duomon läheisyydessä sijatsevat  kaupungin kalleimmat liikkeet ja ravintolat, sekä ärsyttävimmät kaupustelijat. Turisteja riittää, mutta ei tungokseen asti.

San Siron kentälle mahtuu yli 80 000 katsojaa, mutta nykyisin se kuulemma täyttyy enää  harvoin.  Jalkapallohulluilla italialaisilla ei ole varaa käydä otteluissa, ja siksi lippuja on nykyisin helppo saada. Kuten poikien ottamista kuvista näette, viime lauantainen AC Milan v Chievo ottelu pelattiin aika väljissä tunnelmissa, siis katsojien kannalta.

Katsastimme tietysti  myös kummankin milanolaisen joukkueen fanikaupat ja kauhistelimme tuotteiden hintoja. Pelipaita tulisi halvemmaksi, jos sen ostaisi täältä Irlannista!  Miksi ihmeessä pääsylippujen hintoja ei lasketa? Luulisi fanikaupoissakin kaupan käyvän vilkkaampana, jos hinnat olisivat kohtuulliset. Jossain määttä ja pahasti. Tavallisella jalkapallofanilla ei ole varaa käydä otteluissa, kun taas jalkapalloilijat ja "managerit" kierivät miljoonissaan. Tällä menolla saavat kohta pelata autioilla jalkapallokentillä!







Milanossa sokaistuu helposti siltä tosiasialta, että Italiassa ei juuri nyt mene kovin hyvin. Kun keskustan putiikit jäävät taakse, sitä siirtyy hyvin pian toiseen todellisuuteen. Milanolla on monta puolta, ja se köyhempi ei todellakaan hivele aisteja. Vähäisiä euroja ei käytetä vaatteisiin, autoihin eikä käsilaukkuihin. Eikä enää edes jalkapallo-otteluiden pääsylippuihin.





Keskustan ravintoloissa syöminen maksaa maltaita. Kohtuuhintaista paikkaa on aika vaikea löytää, ellei sitten halua syödä McDonaldsissa. Emme halunneet. Meille kävi onni, sillä hotelimme lähellä oli hyvä italialainen ravintola. Uskomattoman herkullista ruokaa, ja vielä sopivan hintaista. Kävimme siellä peräti kolme kertaa illaisella ja söimme aina yhtä hyvin, kuten vyötäröltä näkyy!!!  




Jos joku muu minua raivostuttavien kaupuistelijoiden lisäksi Milanossa häiritsi, niin oli se grafitti. Sitä oli joka paikassa rumentamassa kaupungia. Ihme, että Doumo oli jätetty rauhaan!




Milano on ihan mukava matkakohde pitkäksi viikonlopuksi. Metrolla kuljimme näppärästi paikasta toiseen, ja käveltyä tuli myös päivittäin useita kilometrejä. Vaateostoksiakin teimme. Hyviä ja normaalihintaisiakin liikkeitä onneksi löytyi. Pitäisiköhän repäistä, ja esitellä täällä kerrankin uusi päivänasu?



Italialle sanomme arrivederci, vaikka olen ihan varma, että sinne suuntamme vielä uudestaan. Nyt alamme odottamaan joulua ja Suomen toivottavasti lumisia maisemia. Lähikauppaan oli muuten ilmestynyt viime viikonlopun aikana jouluvalot. Aivan liian aikaisin, huokaa täällä eräs.

4 kommenttia:

  1. Milanossa on totta tosiaan tekemistä moneen lähtöön.. ja Duomo on aina yhtä ihmeellinen. Kiitos postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvin voisin lähteä uudestaan, mutta seuraavalla kerralla jätän pojat ja ehkä miehenkin kotiin. Ei heidän kanssaan (vaikka kovin rakkakita ovatkin) voi ihastella ääneen tyylikkäitä ihmisiä. Nämä on näitä naisten juttuja - you know!

      Teksti oli taas siirtynyt paikasta toiseen, joten anteeksi kun jouduit lukemaan "hyppiviä" lauseita. Kirjoitin postauksen osittain Wordiin, ja näin siinä aina käy! Yhden kappaleen olin onnistunut kopsannut kahteen kertaan. No, ainakin tuli asia selväksi.

      Piti vielä sanomani, että blogisi kuvat ovat todella upeita. On pitänyt monta kertaa kommentoida, mutta se on jäänyt. uen nimittäin toisen postukset yleensä ensin ja sitten vasta myöhemmin illalla käyn kommentoimassa, jos ehdin/muistan/pääsen koneelle.

      Poista
  2. Varmasti ihana paikka, ja ihana maa..Italia. Olin jo kerran vuosia sitten menossa lomalle Roomaan, mutta ajokortin ajettuani halusinkin rahoillani loman sijasta oman(italialaisen :) ) auton.
    Nyt ei sitten olekkaan varaa matkustella, ei edes jouluksi Suomeen. Yhteydet Corkista talviaikaan on niin surkeita etta lentojen hinnaksi meidankin perheelle tulisi ebookersin mukaan 3000 euroa!!Kesalla sentaan paasee suoraan Dublinista Helsinkiin. Ja ryanairilla en enaa matkustaisi, vaikka lentaisikin.

    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, siitä autosta varmasti oli iloa pitkäksi aikaa, joten ihan hyvä valinta.

      Joululennot ovat tosiaan arvokkaita. Emme ole olleet Suomessa jouluna pitkään aikaan. Lentoihin menee hirvästi rahaa, ja muutenkin kentät ja koneet ovat täynä. Nyt sain suht edulliset lennot Dublinista SASilla. Varasin kylläkin ne jo pari kuukautta sitten. Corkista olisi tosiaankin tullut aivan hirveän kalliiksi lentää. Lennän täältä KLMllä vain jos olen äitini kanssa matkassa.

      Ryanairilla mieheni lentää jatkuvasti, ja kunhan toimii kaikkien pikkumaisten sääntöjen mukaan, niin toimiihan se. Koneet ovat ajoissa ja henkilökunta ei jatkuvasti uhkaa lakoilla. Säästöt ainakin meillä ovat tuntuvia, joten kärsimme Ryanairia tulevaisuudessakin. Milanoon lensimme ko. lentoyhtiöllä, ja saimme todella edulliset lennot. Muuten olisi jäänyt Milano näkemättä.

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!