maanantai 3. syyskuuta 2012

Irlantilaiset häät osa 1


Olen tästä jo aikaisemminkin maininnut, että irlantilaiset eivät olleet paikalla, kun Jumala jakoi eri maille järjestelmällisyyttä, ajantajua ja organisointikykyä. Saksalaiset ja suomalaiset olivat  tietysti paikalla jo hyvissä ajoin ja saivat hyvät paikat eturivistä.  Saliin lappasi väkeä, mutta irlantilaisia ei vain kuulunut. 

Siellä ne istuivat pubissa tarinoimassa, ja saatettiin siinä muutama kopakkokin kumota. Yhtäkkiä yksi joukosta muisti, että eikös meidän pitänyt mennä johonkin tilaisuuteen. Sitten  alettiin miettimään, että mihinkähän aikaan paikalla piti olla, ja missä ihmeessä tämä tilaisuus oli. Kutsukorttia ei löytynyt kenenkään taskusta.  Kun he vihdoin, monen mutkan jälkeen, saapuivat paikalle , oli Jumala jo lopettelemassa tilaisuutta ja lähdössä pois. 

Ilmeisesti  Jumala kuitenkin sääli myöhässä paikalle saapuneita iloisia velikultia, ja antoi mukaan muutaman hippusen järjestelykykyä säkin pohjalta. Sen irlantilaiset päättivät käyttää viisaasti. Nämä kullanarvoiset hippuset käytettiin (ja käytetään edelleen) häiden järjestelyjä varten.  Irlantilaiset  nimittäin rakastavat häitä, ja kaikkea niihin liittyvää. Täällä moni asia on "vähän sinnepäin", mutta normihäät eivät koskaan.  Ne ovat aina viimeisen päälle suunniteltu ja toteutettu. 

Kun kihlaus julkaistaan tarkoittaa se  sitä, että hääpäiväkin on päätetty. Kirkko ja pitopaikka varataan hyvissä ajoin. Hyvissä ajoin tarkoitaa jopa paria vuotta aikaisemmin. Häitä juhlitaan yleensä hotellissa, joille häät ovat tärkeä tulonlähde. 

Mihinkään tilastoon tai tukimukseen eivät havaintoni perustu, mutta mielestäni täällä mennään naimiisiin vanhempina kuin Suomessa ja yleensä pitkän seurustelun jälkeen. Häitä varten säästetään ja/ tai lainataan rahaa, ellei sitten vanhemmat pysty avustamaan hääparia kustannuksissa. Keskiverto häät Irlannissa maksavat 21 135,00 euroa. Ihan pienestä summasta ei siis ole kysymys!

Nykyisin on ihan yleistä, että häitä pidetään torstaina tai perjantaina. Syy: huomattavasti edullisemmat hinnat ja parempi saatavuus. Kuten tuossa jo mainitsin, suosituimmat kirkot ja hotellit ovat lauantaisin varattuja  vuosiksi eteenpäin.

Torstai-kutsu ei välttämättä ole vieraille kovin mieleinen. Se tarkoittaa yleensä kahden vapaapäivän ottamista töistä, sillä irlantilaisista häistä ei lähdetä ruoan jälkeen kotiin. Ei, silloin ne juhlat vasta alkavatkin! Häiden jälkeinen päivä menee toipuessa, vierailtakin!

Lisää itse hääjuhlasta, asuista, järjestelyistä jne "seuraavassa jaksossa". 


Ps. Sellainen vihje vielä, että jos ette ole ihan aidosti kiinnostuneet tulevien häiden järjestelyistä ja yksityiskohdista, niin älkää vaan aiheesta kysykö. Luultavasti tunnin esitelmän jälkeen olette päässeet vasta kutsukorttien rusetin väriin! 







18 kommenttia:

  1. No eivat olleet norskitkaan paikalla.. taisivat olla retkella tai møkilla:)
    Haat torstaina. No ei kiva. Mutta paikallisiin haihin olisi kiva joskus paasta jos ne ton tason festit on:)
    Odotan jatko-osaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin juuri postauksesi norjalaisista ja samankaltaisuuksia löytyy!
      Jos vain joskus kutsun irlantilaisiin häihin saat, niin mene ihmeessä.

      Poista
  2. Vihreätniityt, odotan kiinnostuneena jatkoa;-) Voisitko ajatella, että se liika järjestelykyky saksalaisissa ja suomalaisissa on myös syönyt elämän iloa ja rentoutta. Ihan kateeksi käy, missä saat asua...En ole ikinä missään tavannut niin ystävällisiä ja luonnikkaita ihmisiä kuin Irlannissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, Leena, kyllä se viimeisen päälle viety täsmällisyys ja järjestelmällisyys syö elämän iloa. Minunkin on pitänyt ihan opetella elämään enemmän hetkessä. Olen kova suunnittelemaan ja järjestämään ja sitten hermostun, kun muut eivät pysy mukana. Toisia on opettanut Siperia, minua Irlanti!
      Jatkoa seuraa piakkoin. Tästä aiheesta ei parilla postauksella selviä.

      Poista
  3. Ei olleet Lahi-Idan ihmisetkaan... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eivät tainneet ehtiä paikalle ollenkaan.

      Poista
  4. Tämä hymyilytti ja nauratti. Kirjoittelin juuri omaan blogiinikin kuinka olen joutunut ottamaan tavaksi lähteä kotoa silloin kun tapaaminen on sovittu, en etukäteen, muuten joudun odottamaan kaikkia melko kauan. Ja siltikin olen vielä.. vähemmän myöhässä kun muut. Muutamat häätkin täällä olen jo ehtinyt koluamaan ja sellaistahan se tosiaan on.

    Irlantilaiset tosiaan menevät naimisiin ja tekevät lapsiakin vanhempana. Tai näin ainakin muistelen nähneeni jossain uutisohjelmassa. Ensisynnyttäjän keski-ikä taisi olla 31, mikä kuulostaa aika hurjalle. Mutta ei kai se Suomessakaan nykyisin kovin paljon matalampi ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin postauksesi, mutta en ehtinyt jättämään kommenttia.
      Olen todella täsmällinen ja vieläkin suutun ja raivostun, kun joku odotuttaa minua. Mies-parkakin on tässä asiassa suomalaistunut ja haukkuu maamiehiään ainaisesta myöhästelystä.

      Oletko samaa mieltä, että häät seuraavat aina samaa kaavaa, pienillä lisukkeilla höystettynä? Minä tykkään enemmän näistä afters-kutsuista.Virallinen puoli on hoidettu ja sinne voi mennä ja tulla niin kuin itselle parhaiten sopii.

      Poista
  5. Joo kiinnostaa eli jatkoa odotellaan täällä :-D
    Eräällä tuttavapariskunnalla Pohjois-Irlannissa meni kuulemma 4 VUOTTA että saivat maksettua häistä kertyneen laskun pois. Tsiisus sanon minä! Niinä neljänä vuotena ei lomailtu eikä muutenkaan tuhlailtu. Kaikki tuo yhden, täydellisen päivän takia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihmettele, jos meni neljä vuotta maksamisessa. Ajattelin tehdä tästä aiheesta neljä postausta, sillä niin suuri asia häät on täällä. Sitäkin aion vielä pohtia, että kannattiko, siis pistää hirveästi rahaa yhteen päivään. Tuolla summalla nimittäin saisi asuntolainaakin lyhennettyä aika paljon. No, jokainen tyylillään ja maassa maan tavalla. Ei ole minun pussista pois!!

      Poista
  6. Mennäänkö Irlannissa aina ensin kihloihin. Saksassa kihlaus on melkein loppunut, en taida muistaa yhtään tuttua, joka olisi mennyt kihloihin. Sen sijaan tunnen monta suomalaista Suomessa, jotka on menneet pari kolme kertaakin kihloihin eli purkaneet sitten kihlauksen ja siinä alkaa miettiä, mitä järkeä sillä kihloihin menolla on. Itse en ole ollut koskaan kihloissa, ehkä siksi avioliitto on toiminut niin hyvin.☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä kihloihin mennään ja upeat timanttisormus ostetaan. Hääpäivä yleensä ilmoitetaan kihlauksen yhteydessä ja se saattaa olla parinkin vuoden päässä. Parempi olisi olla eroamatta siinä välillä. Täällä muuten voi ottaa vakuutusen eron varalta. Silloihan menettää hotelliin maksetun käsirahan yms. Täytyykin mainita tämä vakuutus seuraavissa postauksissa.

      Poista
  7. oi ku ihanasti alotettu ja kerrottu pikku pohjustus tàlle postaukselle :D
    Tààlàkin on tapana seurustella monen monta vuotta ennen naimisiinmenoa. Kihloissa ollaan jo kun seurustellaan vakavasti eli sità ei kyllà erikseen juhlita. En tiennytkààn, ettà siellàkin on tapana mennà ravintoloissa naimisiin. Tààlà myòs ja onkin vàlillà vaikea selitttàà suomalaisia nuorisotalohààjàrjestelyità tms. Tykkààn kyllà molemmanlaisista hàistà ja ihanaa lukea seuraava/seuraavia osia myòs irkkuhàistà :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikissa suuremmmissa hotelleissa pidetään häitä. Siihen tarkoituseen käyteään konferenssihuoneita, joissa on baari. Tila koristellaan hienosti ja sitten syömisen jälkeen tehdään tilaa tanssilattialle.
      Muistan muuten lukeneeni postauksesi teidän häistä!

      Poista
  8. Haa! Pitkän tauon jälkeen kommentoin taas. Aihe on liiankin omakohtainen, sillä esikoistyttäreni häät ovat marraskuussa. Onneksi minun ei tarvitse tehdä juuri mitään, pyörin netissä tietty aluksi ja kauhistelin kaiken kaavamaisuutta. Onnistuin löytämään hyvät kutsukorttimallit joita tyttäreni käyttää, kunhan pääsevät sopimukseen sitä, mikä kuva laitetaan kutsun kanteen...pelkkiä kutsukorttejakin oli vaikka kuinka ylellisiä ruusunlehdillä ja silkkinauhoilla koristeltuja, viisi euroa kappale!

    Tyttäreni on onneksi jo niin vanha että haluaa itse hoitaa hääjärjestelynsä, tosin minun pukuni hän halusi nähdä etukäteen ; ) Nyt sitten kävikin niin, että hän taisi unohtaa sen värin, koska neljän (!)morsiusneidon puvut ja malli ovat vaarallisen lähellä MOB:n eli Mother of Bride'n pukua! Kauhistus! Sanoin kyllä että enää en vaihda, pari tuntia pukukopissa hikoilua riitti. Ostin muuten useamman kuin yhden leningin, kun en osannut päättää, mikä olisi hyvä. En halua näyttää vanhalta tantalta eikä kai yökerhoasukaan oikein sovi.(Pitää kai lisätä, että en ole boutique-asiakas, vaan teen ostokseni TKMaxin halpakaupassa!)Ja hattua en päähäni osta, vaikka sitten tuottaisin elinikäisen häpeän tyttärelleni. Joku kukkahörhelö kenties, tai sulka...

    Tosiaan irkkuhäät ovat kalliit, ja aina samanlaiset. Tyttäreni näyttää tuhlaavan eniten bändiin, joka soittaa alkuillasta, dj kai sitten jatkaa aamuviiteen. Meikä on silloin jo nukkumassa!

    Eniten minua jännittää kirkko, en viihdy kirkkotilaisuuksissa ja lisäksi minun pitää kaiketi istua samassa penkissä ex-mieheni kanssa (jota en voi sietää) koska nyt olemme morsiamen vanhempia. Kaksi nuorempaa tytärtä ovat morsiusneitoja, onneksi poikani ovat samassa penkissä kanssani. Kunhan vihkiminen on ohitse, voin rentoutua! Samassa pöydässä en kuitenkaan suostu ruokailemaan exäni kanssa. Nämä hääkaavat eivät oikein ole pysyneet ajan tasalla, jopa istumajärjestys on hiivatun kalkkeutunut eikä ota huomioon uusperheitä, exiä ja uusia siippoja. No, toivon mukaan kaikki sujuu kuitenkin sivistyneesti. Palatakseni mainion juttusi alkuun, minunkin exäni tulee varmaan myöhässä häihin - ja ilman häntä ei voida aloittaa, koskapa hänen pitää viedä tytär käsipuolessa alttarille! Siinäpä minulla hermoilemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silhouette is back! Tätä postausta kirjoittasessani toivoinkin, että olet taas linjoilla, koska muistin tyttäresi tulevat häät.
      En oikein tiedä pidänkö paikallisista häistä vai en. Häillä kilpaillaan ,ja se täydellisyyden tavoittelu ja hurjat rahasummat menevät liian pitkälle. Nautin tietysti kaikesta kauniista ja päivä satumaailmassa on ihan pirsitävää, mutta sittenkin.... Toivoisin, että tietyt kaavat voitaisiin unohtaa ja häät olisivat morsiusparin näköiset.
      Oikeassa olet kun sanot, että hääkaava en ole ajantasalla ja ennen kaikkea nuo tiukat istumajärjestykset. Toivottavasti kirkossa kaikki sujuu. Se kuitenkin kestää vain tunnin ja sitten kuvien jälkeen voit huokaista helpotuksesta.

      Minä pidän näistä B-luokan kutsuista. Ei mitään paineita lahjoista yms. Me kerätään töissä rahaa hääparille, joten kun siihen ottaa osaa, ei tarvitse miettiä lahjoja yms.

      Poista
  9. Hauskasti kirjoitettu :D Tulin vain äkkiä jättämään jäljen, kun mies juuri keksikin, että nyt lähdetään kaupoille. Olin varautunut odottelemaan kauemmin, koska miehen "kohta" voi olla mitä vain puolen tunnin ja parin tunnin väliltä. Anyway, palaan myöhemmin lukemaan jatkot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina meitä naisia syytetään siitä, että meitä pitää odottaa. Ei ole totta! Minäkin aina odotan meidän miehiä...

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!