tiistai 18. syyskuuta 2012

Debs and Grads

Irlantiin muutettuani ihmettelin aamulla kaupungilla liikkuvia, räjähtäneen näköisiä nuoria. Meikit olivat valuneet, hiukset hapsottivat, poikien paidat repsottivat,likaiset hameenhelmat viiltivät pitkin maata jne... Kaikesta kuitenkin näki, että edellisiltana näky oli ollut täysin toinen, eikä silloin mikään repsottanut. Meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin mistä on kyse. Nämä nuoret olivat viettäneet edellisiltana lukion valmistujais- tai päättöjuhlia. Ilmeisesti hauskaa oli ollut, ja juhlittu oli oikein olan takaa. Nyt sitten päätä särki ja suuta kuivasi!

Naapurin kaksosten veli kirjoitti nyt keväällä ja pääsi lukemaan lakia yliopistoon. Ennen kuin opiskelut alkoivat, juhli hän vielä entisten luokkakavereidensa kanssa koulun loppumista. Kuulin, että oppilaat kokoavat keskuudestaan toimikunnan, joka juhlan järjestää. Pitopaikka näyttää yleensä olevan hotelli. Senkin opin, että tyttö-ja sekakoulujen juhlia kutsutaan "debs" ja poikien ”grads”.  

Juhliin kutsutaan myös partneri, jonka osallistujamaksun kutsuja maksaa.  Pojat pukeutuvat siistiin pukuun tai smokkiin, ja tytöt iltapukuihin. Tapoihin kuuluu, että poika ostaa tytölle ranteeseen kukkakoristeen ja suklaarasian. Naapurinssa tytön äidille annettiin myös kaunis kukkakimppu.

Ennen hotelliin lähtöä daami saapui naapuriin, vanhempiensa kanssa tervehdyskäynnille. Paikalle oli kutsuttu myös muutamia sukulaisia ja naapureita. Pojista vanhempi (joka on erittäin tuttu vieras naapurissa) ja minut oli kutsuttu myös paikalle. Otin tietysti kameran mukaan ja lupasin ottaa kuvia. Kaksosilla ja meidän pojalla oli naurussa pitämistä, kun viimeisen päälle sliipatuu veli saapui paikalle. Mehän olemme tottuneet näkemään sellaista verkkari-farkku-tyyliä! Sitten paikalle saapui vielä kaunis neitokainen upeassa iltapuvussa ja kauniissa kampauksessa.

Tilanne olisi voinut olla todella jäykkä ja tunnelma vaivaantunut, sillä kukaan miestä ei ollut koskaan tavannut tyttöä eikä hänen vanhempiaan.  Onneksi olimme Irlannissa, ja irlantilaisethen eivät jää sanattomiksi missään tilanteessa. Juttua riitti, ruoka ja viini maistui meille vieraille. Ulkopuolinen olisi varmasti luullut, että kaikki tunsivat toisensa jo vuosien takaa.

Nuoripari lähti sitten tytön vanhempien autossa kohti juhlapaikkaa, jossa  alkumaljojen jälkeen siirryttiin syömään, juomaan (!) ja tanssimaan. Juhlat jatkuvat usein aamun asti, ja sitten onkin jo irlantilaisen aamiaisen vuoro!

Olin oikein iloinen kutsusta, sillä tälläisiin perhejuhliin ei ei-sukulaisille usein satele kutsuja. Nyt tiedän miten äidin pitää toimia, kun pojista vanhempi ilmoittaa, että debsit (poikani koulussa on sekä tyttöjä että poikia) ovat tulossa.  Siis, että isoveli smokki päällä ja tyttö käsipuolessa, on siinä Juniorilla naurussa pitelemistä...

Kukkakimppu äidille



Kukka ranteeseen



Suklaata!





http://en.wikipedia.org/wiki/Debs_and_grads

Katsokaapa täältä pukuja: 


18 kommenttia:

  1. Oi kun kiva juttu! Sinusta on tullut varsinainen antropologi tai etnologi siellä nyt! Mielenkiintoinen, eikös jenkkilässä ole samanlaisia päättäjäisjuhlia hienoinen pukuineen ja illallisineen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä nyt hienoja sanoja käytit. En taidan kuitenkaan sinulle kilpailijaksi ruveta! Ulkomaalaisena sitä on aina vähän "out". Ihmiset luulevat, että koska olen asunut täällä pitkään tiedän ja tunnen kaikki juhlat, ja niihin liittyvät tavat. Sehän ei ole totta ollenkaan. Onneksi on ystäviä ja työkavereita joilta voi kysyä. Ulkomaalaisena saan anteeksi tyhmätkin kysymykset!

      Varmasti rapakon toiselta puolelta on vaikutteita tähänkin juhlaan tullut. Naapurisaarella muuten hienostopiireissä esiteltiin, ja esitellään edelleen, nuoret naimattomat neidot seurapiireille "debutante ball" juhlissa. Olisikohan sieltäkin kopioitu jotain, ainakin nimi, vaikka juhlan tarkoitus on eri.

      Mietin noita amerikkalaisia juhlia. Kaksi luokkakaveriani olivat lukion 1. luokan jälkeen vaihto-oppilaina, ja he osallistuivat noihin juhliin. Muistan vieläkin ne kuvat röyhelöisistä iltapuvuista. Olisikohan tämä vuosittainen juhla high-schoolissa?
      Pitääpä huomenna kysyä USAssa pitkään asuneelta työkaverilta! Luulevat kohta, että minulle on tullut kyselytauti!

      Poista
  2. Olipa tosi kivoja pukuja tuossa linkissa, ja edullisia :o

    Musta on ihanaa, etta paattajaisia vietetaan. Se kay ihan tyosta tuo koulunkaynti, ja harvointi aikuisena tyosuhteet enaa kestaa noin montaa vuotta yhteen putkeen. Olispa taallakin jotain tuollaista perinnetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olin yllättynyt, että suht edullisesti saa ihania pukuja. Jos vielä sattuu alennusaikaan ostoksille, niin silloin voi tehdä hyviä löytöjä. Ei vain ole iltapuvuille käyttöä.
      Minustakin tämä on ihan kiva perinne. Muutamia vuosia sitten homma levisi kyllä käsistä ja rahaa käytetiin näihin juhliin ihan hirveästi. Onneksi nyt ollaa paljon järkevimpiä.

      Poista
  3. Nuorimman kanssa oli juuri vilskettä, kun hänet oli kutsuttu tyttökoulun päättäjäisiin. Pojan puku kannattaa ostaa vaikka alennusmyynnistä, sillä jos kaveri on suosittu, joutuu smokkia vuokraamaan moneen kertaan. Minun piti myös hankkia rannekukka, suklaarasia ja kukkavihko daamin äidille.

    Sama rumba oli pojan oman koulun päättäjäisissä viime vuonna, paitsi että osallistuimme niihin. Me olimme kuskina, mies otti viralliset kuvat sekä tytön kotona että itse juhlapaikalla. Sinne menimme pyörimään ja ihastelemaan tyttöjen ihania pukuja sekä ottamaan "viimeisiä" kuvia pojista luokkakavereittensa kanssa. Iloisia juhlia ne ovat, vaikka jotenkin haikeita, ja kun tarjoilija kilisyttää illalliskelloa ja pariskunnat alkavat kulkea ruokasaliin päin, tulee aina suru puseroon. Sinne, kuten ylipäänsäkään näitten nuorten tulevaisuuteen, ei vanhemmilla enää ole asiaa.Nuoret itse ovat tästä erittäin iloisia!

    Tyttärien kanssa -onneksi sinulla on vain poikia - debsit ovatkin sitten ihan eri asia. Kun tulin töistä, poika oli vielä suihkussa tuntia ennen lähtöä. Tyttärillä sen sijaan menee koko päivä, ensin kampaajalla, sitten meikatessa, sitten pukeutuessa. Puhumattakaan tuntikausista kaupoissa, kun etsitään pukua, kenkiä, ja käsilaukkua ym. joka ei veisi vararikkoon. Viralliset valokuvat maksavat myös älyttömästi, onneksi meillä niitä ei tarvita!Onneksi laman tultua myös limusiinejä näkyy harvemmin.

    Eikö Suomessa ole jotain vastaavaa - vanhain tanssit? Suomessa ei vain yhdistetä alkoholia ja koulua niin selvästi kuin täällä - muuten siitä syystä itse opettajat eivät enää halua olla mukana näissä juhlissa, on nimittäin mahdotonta olla vastuussa juopuneista nuorista ja heidän tempauksistaan. Koulut eivät siis järkkää juhlia, eivätkä ole niissä mukana.Hotellien omat järjestysmiehet vastaavat turvallisuudesta! Niin päin parempi.

    Poikakoulun omat päättäjäiset toukokuussa(ei siis debsit) päätyivät pubiin, jossa oppilaille oli varattu limudisko yläkerrasta, kun opettajat juhlivat alakerrassa. Diskossa oli kuulemma tylsää, joten oppilaat alkoivat ilmestyä pubiin paiskaamaan kättä (ja kilisyttämään lasia) vanhojen opettajien kanssa. Ikimuistoinen näky oli myös seurakunnan pappi skoolaamassa nuorten kanssa! Näin vain Irlannissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, niin voihan niitä kutsuja tosiaankin tulla myös tytöiltä. Kuka silloin maksaa ruoat yms? Puvun ostaminen voi olla ihan hyvä idea. Sitähän voi myöhemminkin käyttää, ellei sitten tule jotain kasvupyräystä.

      Minusta on ihan hyvä, että nykyisin nämäkin juhlat ovat normalisoituneet. Rahaa ei enää tuhlata ihan mielettömästi. Nuo autonvuokraukset menevät kyllä niiiiiin yli.

      En ihmettele, jos koulut eivät halua näihin juhliin sekaantua. Ihan mitä vain voi sattua ,ja ketä sitten syytetään? Tai irlantilaisittain viedään oikeuteen?

      Ymmärrän hyvin, että äiti saattaa käydä välillä pyykimässä silmäkulmaa. On tullut aika "move on". Luokkakavereiden kanssa on saatettu kuluttaa koulunpenkkiä ihan pienistä Junior Infanteista asti. Luopumisen tuskaa nuorilla ja vanhemmilla, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

      Taidan tosiaankin päästä poikein kanssa paljon vähemmällä. Suihku riittää ja se on siinä!
      Noissa mainitsemissasi päättäjäisissä olisin kyllä halunnut olla kärpäsenä katossa.


      Terveisiä kuvaajalle!

      Poista
  4. Tuollaiset debütanttien esittelelyt lienevät olleen yleisiä n.100 vuotta sitten keisarien aikaan. Wienissä Opernball´issa esitellään edelleen uudet seurapiirinuoret. Se on näköjään vuoden tärkein seurapiiritilaisuus, ja se lähetetään TV:ssä.(Kuolettavan pitkäveteinen lähetys, mutta katselin kerran debütanttien sisääntulon parijonossa ja valssin, neidot valkoisissa iltapuvuissa.) Pääsyliput maksavat jotakin 1200 e:stä ylöspäin. Oletan, että sillä kerätään rahaa oopperan toimintaan. Seurapiiri ei tarkoita julkkistilaisuutta, mutta joka vuosi eräs nimeltä tunnettu vanha mies kutsuu jonkun tunnetun nuoren filmitähden omalla kustannuksellaan "näytille". Pitää olla wieniläinen, että ymmärtää arvostaa noita vanhoja seurapiiritapoja. Küß die Hand! (kädelle suutelu)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluasin olla kärpäsenä katossa (tuollakin) tilaisuudessa. Katsastaisin puvut ja kampaukset ja lentäisin pois. Onhan se toisaalta sellaista kaunista ja saudunomaista... Olisi mielenkiintoista tietää ovatko neidot juhlasta innoissaan vai pakotettu sinne suvun perinteitä jatkamaan...

      Poista
  5. Mielnkiintosia tapoja sielläpäin on, hauska huomata että samankaltaisuutta ainakin johonkinpäin maailmaa löytyy. Suomeenkin on pikkuhiljaa rantautunut monia asioita, kuten vauvakutsut ennen lapsen syntymää, mutta onneksi myös ainakin osa vanhoistakin tavoista säilyy. Muuttaessamme tänne pieneen kyläyhteisöön oli minusta ihana, että täällä järjestetään yhä kyläjuhlia joissa mm.lopuksi tanssitaan poloneesi johon kaikki vauvasta-vaariin osallistuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun itse olin lukiossa, ei vanhojentansseja järjestetty. Nykysinhän asuihin kuulemma panostetaan oikein kunnolla.

      Minusta on hienoa, että vanhat tavat säilyvät, vaikkain vähän muunnelluina. Tätini kertoi, että heidän kylässä leivotaan kakkuja, pulla ja pikkuleipiä ja viedään ne vastasyntyneen vauvan vanhemmille. Ongelma vaan on, että nuoret vanhemmat kyllä ottavat leipomukset vastaan, mutta eivät innostu jatkamaan perinnettä. Sääli!

      Poista
  6. Mielenkiintoista !Tuossa on vähän samantapaista meininkiä' kuin Yhdysvalloissa prom nightissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne tulee paljon vaikutteita USAsta, joten varmasti tämäkin juhla on ainakin osittain sieltä peräisin.

      Poista
  7. Joo, noi Debsit on iso juttu, en ollut kuullutkaan Gradseista ennen, mutta täällä meillä päin onkin vain tyttö- ja sekakouluja. Viime viikolla radiossa päivittelivät kuinka kalliiksi (tyttö)lapsen lähettäminen juhliin tulee; kertoivat että mekoista maksetaan monta sataa, sitten on kampaus ja meikki ja kynnet ja se kamala tekorusketus ja nämä kaikki, ennen kuin maksetaan itse juhlien osallistumismaksu ja ne kuuluisat juomat.
    En muuten ymmärrä tuota anniskelua hotelleissa Debsien aikaan, siellähän on paljon alaikäisiä joukossa myös! Ei ihmekään että kadut on aamulla täynnä zombie-juhlijoita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irlantilaisilla tosiaan menee homma välillä ihan överiksi tämän pukeutumisen kanssa. Kampauksen pystyy tekemään itse tai kaverit voivat tehdä ne toisilleen. Halpoja irtokynsiä löytyy kaupasta, tekorusketusta ei todellakaan tarvita ja sen iltapuvunkin voi ostaa ihan edullisesti, jos näkee vähän vaivaa. Juhlapaikkakaan ei tarvitse olla se kaupungin kallein hotelli jne.
      Oikeassa olet, että osa juhlijoista voi olla 17 vuotiaita. En tiedä tarkastaako kukaan papereita. Tuskin.
      Debsit on ihan kiva perinne, mutta konkurssiin eikä vatsahuuhteluun ei mielestäni kenenkään tarvise näiden juhlian vuoksi joutua.

      Poista
  8. Onneksi minulla on järkeviä tyttäriä, tekivät meikit toisilleen, mekko halpakaupasta,ja rusketus au naturel! Aika hassua, että naapurin työttömänä "ikuisesti" ollut perhe tilasi valkoisen limusiinin lapsilleen debsiin, kun meidän tyttärille ja pojille on aina kelvannut perheen oma auto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitiinsä tulleita ilmiselvästi.
      Joo, sitä sietää miettiä, että mistä limusiinirahat löytyivät. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä!

      Poista
  9. Noniin, nyt valkeni mullekin :)
    Näin joka vuosi töihin mennessä niitä hyvin kuvailemiasi nuhjaantuneita juhlijoita. Tytöillä usein kengät kädessä ja sipsuttivat sukkasillaan, ja pojat herrasmiesmäisesti antaneet puvuntakin tytön harteille ... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla meni vuosia, ennen kuin tajusin, että missä mennään. Olivat kyllä järkyttävän näköisiä aamulla aikaisin!!!

      Poista

Jätä kommentti. Kiitos!