sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Takapihalla tapahtuu

Silloin kun Irlannissa paistaa aurinko pitää unohtaa kaikki sisätyöt ja blogi. Vessanpesu saa odottaa sateista päivää samoin imurointi. Ainoastaan pyykkikoneeseen saa koskea, ymmärretävistä syistä.

En muista koskaan grillanneeni täällä huhtikuussa, mutta tänään tuokin ihme tapahtui. Miehen idea! Mukava oli ulkona istuskella ja nauttia auringosta. Kun oma maha oli täynä, päätin myös yllättää kulmakunnan etanat pienillä herkkupaloilla. Tervetuloa vaan meille "herkuttelemaan"! Mistä niitäkin aina riittää?

Kuolleet puskat ovat saaneet kyytiä ja tilalle olemme istutaneet mm. kaksi kuusamaa ja japaninkellovaiveroita (toivottavasti käännös on oikea).


Kirjokuunlilja ja kaukasianpitkäpalko eivät kuulemma kärsi varjoisesta sijainnista.

14 kommenttia:

  1. Oi, että grillikausi avattu...:) aivan kohta mekin..:)
    Istutuksia ei kylläkään vielä tehdä, sen verran maa vielä jäässä, vaikka lumet aikas hyvin ovatkin sulaneet..::))
    Ulkona päivää kyllä on vietetty..:)

    VastaaPoista
  2. Vai on sielläkin niin vähän aurinkoa. Minä olen täällä myös huomannut, että silloin kun aurinko paistaa, on mentävä ulos, vaikkei juuri sillä hetkellä millään huvittaisi. Jos tunninkin siirtää eteen päin, voi olla jo myöhäistä. Stressihän sellaisesta tulee. :)

    VastaaPoista
  3. Anna niille etanoille olutta juotavaksi, ne tykkää ja hukkuu sinne. Varmaan ihan kiva kuolema, kun on pienessä hiprakassa.

    VastaaPoista
  4. Siniset karkit kaivettu esiin, selvästikin teillä on kesä!

    Ja oli mullakin tänään parvekkeella kärpänen ja leppäkerttu. :)

    VastaaPoista
  5. Täällä parsakausi avattu! Ei tosin kotimaisia, mutta EU:n alueelta. Etanat ovat hyviä pannulla, eivät puutarhassa.

    VastaaPoista
  6. Varoitus: älä ruoki mitään eläinkunnan lajia, ellet ole varma sen puutarhaystävällisyydestä! Etanoista olen yrittänyt päästä eroon vuosikausia, mutta ne matelevat esiin illalla ja tekevät tuhoaan yön aikana kuin Zombit, aamulla ei ole kukista ja kasveista jäljellä kuin limaisia, surullisia varsia. Jopa narsisseja ne mokomat söivät, siis kukan terälehdet.Tiedän jo kokemuksesta että tietyillä lajikkeilla ei ole mitään mahdollisuuksia etanoita vastaan. Ostin Irish Timesin postimyynnistä kerran jopa mikroskooppisia loisia, joitten piti tuhota etanakanta - se toimi yhden kesän. Vahdi vain uusia istutuksiasi: jos näet limavanoja, taimet voivat olla mennyttä kalua yön aikana!
    Toinen tuhoaja meillä on ollut hevonen: minä pöhkö innostuin ruokkimaan taka-aidan toisella puolella asuvia hevosia omenoilla ym. Poissaollessani ne hahmusivat aidan yli niin pitkälle kuin ylettyivät ja söivät kaikilta pensailta, puilta ja kukilta latvat.Tätä nykyä heittelen niitä kivillä, jos tulevat liian lähelle! Yhden aidan olen jo ostanut, mutta sekään ei ole tarpeeksi korkea.Näen painajaisia että ne syövät kauan odottamani sireenin kukat, jotka ovat jo nupulla.Naapureitten koirat saan onneksi pidettyä poissa ainakin etupihalta (Irlannissa on näköjään ihan ok että koirat pidetään vapaana ja ne tekevät tarpeensa TOISTEN etupihoille!), mutta kissat merkkaavat reviirinsä juuri siihen puskaan minkä ovat valinneet.Sitten on tuhatjalkaisia, kirvoja, lintuja...Joskus tuntuu että puutarhanhoito on pelkkää taistelua muuta eläinkuntaa vastaan.
    Sää oli kuitenkin upea tänään: auringonottoa huhtikuussa? Oi ihanuutta!Grilli ulos seuraavaksi meillekin!

    VastaaPoista
  7. Irmastiina: Voihan sitä grillata vaikka ulkona olisi vielä luntakin!!! Ainakin tulee mukavan lämmin. Meille sattui tänään kyllä upea päivä. Meni kyllä aikaa, kun puhdistin grilliä.

    Kirlah: Täällä saa olla "aina valmiina", kun sää vaihtuu niin nopeasti. Vaatteiden ulkonakuivaaminen on välillä erittäin haastavaa ja ai niin stressaavaa!

    Allu: Yritetty on, mutta meidän etanat taitavat olla sellaisia juoppoja, että vähän kaljaa juotuaan innostuvat vielä enemmän tekemään tuhojaan.
    Minä huijaan niitä ilkimyksiä sinisillä "karekilla".

    Minna: Joo karkit on esillä. Ostin oikein ison purkin!

    Helena: Pelkkä ajatuskin noiden limaisten kiusantekijöiden syömisestä saa minut voimaan pahoin.

    Silhouette: Yritin yhtenä kesänä juottaa ne oluella, mutta ei onnistunut. Nämä siniset "karkit" olivat viime vuonna tehokkaita, joten kävin ostamassa ison purkin. Jo oli etupihalla käyty syömässä lehtiä. No, se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Täytyy vielä käydä takapihalla, ennen kuin tulee pimeä.
    Kaiken vaivan jälkeen, ottaa tosiaan päähän tämä ainainen taistelu etanoita vastaan.
    Meilläkin käy näitä irtokoiria kakkimassa etupihalla. Poikein kenkiä saa jatkuavasti olla pesemässä, kun kakkaläjijä on missä sattuu. Omistaja vaan katsoo vierellä, kun koira sontii jalkakäytävälle eikä tee elettäkään siivotakseen jätökset. Jos valtio haluaa helppoa rahaa, niin kulkukoirat kiinni ja hakemaan tullut omistaja maksamaan ja paljon. Samoin joku kyttäämään näitä koiranulkoiluttajia, ja jos kakkakasa ei päädy pussiin niin sadan Euron sakko!

    Voi, kun tämä "kesä" kestäisi kauan!

    VastaaPoista
  8. Suomessa kuulemma "koirankakkakeskustelu" alkaa näillä main, kun lumet sulavat - täällä se on ympärivuotista! Ikävintä on jos tulee pimeässä kotiin ja vahingossa astuu nurmelle, tai töihinlähtiessä, ja sitten ihmettelee, mikä riivattu haisee...ei kuin kenkiä putsaamaan. Omalle pihalleen nämä koirat eivät sonni. Eräs radikaali tuttu naisystäväni meni ja valitti naapurille, jonka koira päivittäin käytti hänen etupihaansa, ja lapsenlapset joutuivat talsimaan jätteissä. Naapuri tuhahti: mistä voit olla niin varma että se on meidän koira? Tämä tuttuni odotti seuraavaa "visiittiä", otti Polaroidilla kuvan, laittoi todisteen muovipussiin ja teippasi kuvan koirasta pussin kylkeen ja ripusti sen naapurin etuovenkahvaan! Koira pysyi kiinni sen jälkeen. Oi että minullakin olisi noin paljon rohkeutta! Irlanti on NIIN eläinrakas maa...kulkukoiria muuten lopetetaan tuhansittain joka vuosi. Olen nähnyt koiranpentuja pahvilaatikossa parkkipaikalla, ja hylättyjä koiria kuleksii harva se päivä meilläkin.Kulkukissoja ruokin satunnaisesti, mutta koiria en. Minusta jos koiran ottaa, sitä pitää ulkoiluttaa ja hoitaa, ei vain antaa kuljeskella - tai kahleissa ulvomassa takapihalla. Aaaargh! Osuit lempiaiheeseeni ;) Pitää kai minunkin ostaa etanoille karkkeja, pelkään vain että linnut syövät niitä myös.

    VastaaPoista
  9. Sihouette: Joo tämä koirankakka-aisia on minukin "sydäntäni" lähellä. Kuinka montaa sataa kertaa olen virutellut kenkiä lavuaarissa. Hyi, hyi ja vielä kerran hyi.
    Olenko ilkeä, kun sanon, että osa irlantilaisista on aivan liian laiskoja viemään koiransa ulos? En kyllä oikein ymmärrä, miksi koira edes hankitaan. Meidän ex. valivali naapurin koira kakki jatkuvasti etupihalle. En nostanut asiasta meteliä, vaikka mieli teki. Auta armias, jos poikein pallo lensi heidän puskaansa, siitä riitti sanomsta. Onneksi naapuri on nyt jokun toisen naapuri (voi niitä raukkoja), enkä päässyt avaamaan sanaista arkkuani. Koirakin kuoli vanhuuttaan.

    VastaaPoista
  10. Hei sinne Vihreille niityille:)
    Ilmoittaudun blogisi uudeksi lukijaksi. Mukavia juttuja ja hienoja valokuvia täällä blogissasi.
    Eilen oli meilläkin täällä Pirkanmaalla ihanan aurinkoinen ilma, olisi voinut vaikka sen grillikauden aloittaa, mutta minulla se meni pyykätessä;) Ja tänään ollaankin sitten taas nautittu tasaisen harmaasta "ihan kohta alkaa sataa" -säätilasta. Mutta eiköhän se aurinko palaa pian.
    Mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
  11. Joskus on parempi, ettei sano mitään vaikka mieli tekis. Irlannissa valituksista kun yleensä seuraa ikuiset vihat ja joskus kaikenlainen kiusanteko. Ajattelen usein, että joudun asumaan noitten naapureitten vieressä kenties lopun elämääni, siis pidän sopua yllä. Naapurissamme on yhdellä puolella kolme koiraa, joista yksi, kääpiörotuinen, räksyttää ja murisee neuroottisesti häkissä ulkona. Kesällä naapurimies kiroaa ja huutaa sille koko ajan - en tiedä kumpi on pahempaa. Pystymmekö puremaan hammasta tämänkin kesän voi keltä palaa lopullisesti pinna? Googlasin k.o. koirarotua ja se on kuuluisa ylenmääräisestä haukkumisestaan, mitään sille ei kai voi.Nämäkään naapurit eivät ulkoiluta koiraansa muuten kuin kahleissa tai häkissä pihalla.Laiskuus tulee kyllä ensimmäisenä mieleen, eläinrakkaus ei!
    Minullakaan ei juuri ole vaihtoehtoja muuttaa muualle, talon myynti ei juuri nyt kannata, ei ole ostajia.Toisaalta on hyvä sananlasku: count your blessings. Niin teen joka päivä ; )

    VastaaPoista
  12. Mari: Kiitos ja tervetuloa seuraamaan. Suomen kesä on niin kaunis, että sitä kannattaa odottaa, vaikka kyllä tuo lumensulaminen ja kevään tulo saisi varmasti kaikista tapahtua vähän nopeammin.

    Silhouette: Oikeassa olet. Kannattaa pitää suu supussa. Olen oppinut pitämään etäisyyttää tiettyihin tapauksiin. Tervehdin kyllä, mutta siihen se jää. Kun pari kertaa tulee puukkoa selkään, niin kyllä sitä pian oppii... Onneksi olen saanut kahdesta naapurista mukavia ystäviä ja autamme toisiamme puolin ja toisin. Jos joskus muutamme, niin olen kyllä erittäin varovainen naapureiden kanssa, ehkä tässä maassa se etäisyyden pitäminen on paras vaihtoehto...valitettavasti.

    VastaaPoista
  13. Etanoita ei ole vielä täällä näkynyt, mutta muurahaisia ja kirvoja kylläkin. Eilen löysin pihalta söpön leppäkertun, kannoin sen köynnösruusun kirvaiselle nupulle ja kehotin, että syö lautanen tyhjäksi.

    VastaaPoista
  14. Simpukka: Lennä, lennä leppäkerttu... Paljon suloisempia, kuin limaiset etanat.

    VastaaPoista

Jätä kommentti. Kiitos!